Kansanlähetyspäivien tämän vuoden teemana oli ”Uskon puolesta”. Päivien johtajien Salla Kurppa-Silvan, Timo Tuikan ja Henri Haatajan mukaan uskon välittäminen eteenpäin ja kristittynä eläminen ajankohtaisten haasteiden keskellä nousivat päivien keskeisiksi teemoiksi.

– Puheissa rohkaistiin juhlakansaa viemään uskoa omassa elämässä eteenpäin ja laittamaan käytäntöön se, mitä on puhuttu, Kurppa-Silva sanoo.

– Ydinsanomaksi nousi uskon merkitys ja se, miten kristittynä kohdata aikamme haasteita uskoon ­liittyen. Tästä oli hyvä paneelikeskustelu lauantai-iltana, Tuikka jatkaa.

– Yksin Jeesus pelastaa. Siihen me saamme laittaa turvan ja luottamuksen. Meidän on myös rukoiltava rohkeutta kristittynä olemiseen, Haataja puolestaan tiivistää päivien keskeisen viestin.

”Me pysymme siinä, mitä on kirjoitettu”

Pastori Markus Korrin isännöimässä paneelikeskustelussa pohdittiin haasteita, joita kristillinen usko kohtaa eri yhteiskunnan osa-alueilla tänä aikana. Päätoimittaja Leif Nummela nosti esiin kristillisen uskon ja Raamatun totuuspohjan kyseenalaistamisen. Kun puhutaan Jeesuksesta ylösnousseena, onko se vain mielikuvitusta, vai nousiko hän kirjaimellisesti kuolleista ja jätti maan päälle tyhjän haudan?

– Me näemme myös kirkon sisällä kriisin tässä suhteessa, kun usko rinnastetaan taiteeseen ja mielikuvitukseen eikä tosiasioihin.

Toisena haasteena Nummela mainitsi Jumalan sanan korvaamisen sisäisillä kokemuksilla.

– Me emme rupea korvaamaan Raamatun ilmoitustotuutta omilla kokemuksillamme, näyillämme, unillamme ja muulla, joka nousee ihmisestä itsestään. Me pysymme siinä, mitä on kirjoitettu ja ilmoitettu ja annamme sen inspiroida sydäntämme, Nummela linjasi.

Faktat vai sisäinen kokemus?

Toinen panelisti, kansanedustaja Päivi Räsänen on puolustanut kristillisiä arvoja ja uskoa yhteiskunnallisella kentällä. Myös Räsänen näki aikamme suurena haasteena ihmisen sisäisen kokemuksen nostamisen keskiöön.

– Me elämme sellaista aikaa, jossa ihmisen sisäisestä kokemuksesta on tullut hyvin pitkälti todellisuuden mittari.

– Jopa sukupuoli on hyvin vahvasti siinä keskustelussa. Esimerkiksi viime vuonna Opetushallitus julisti tasa-arvo-oppaan peruskouluille, jonka perusidea on se, että jokaisen lapsen tulisi itse saada määritellä oma sukupuolensa. Eli ei lähdetä tosiasioista, biologiasta, faktoista liikkeelle, vaan ihmisen sisäisestä kokemuksesta.

Räsäsen mukaan myös kristittyjen on vaarana mennä mukaan samaan virtaan, elleivät he perusta uskoaan Raamatun sanaan.

Uskon puolustusta muslimien parissa

Ari Salminen toi paneeliin tuulahduksen muslimien parissa tehtävästä uskon puolustamisesta.

– Uskon puolustaminen on muslimien evanke­lioimisen osa. Se tehtävä helpottuu verrattuna siihen, kun me lähestymme suomalaista, siinä että muslimi uskoo Jumalaan. Siinä on meillä yhteinen lähtökohta. Ja hän uskoo myös siihen, että Jumala on puhunut.

– Mutta sitten tiet erkanevat. Muslimi uskoo Koraanin olevan Jumalan sanaa ja minä kristittynä uskon, että Raamattu on Jumalan sanaa. Se menee nähdäkseni loppujen lopuksi ikään kuin kirjojen taisteluksi, kumpi on oikeassa, Salminen sanoi.

Opiskelijat kulkevat tuntosarvet pystyssä

Opiskelijamaailman näkökulmasta kertoi lääketieteen opiskelija Juhani Junnila. Hänen mukaansa usko ja tiede nähdään akateemisessa maailmassa toisensa poissulkevina tai ainakin toisilleen vihamielisinä asioina.

Elämme sellaista aikaa, jossa ihmisen sisäisestä kokemuksesta on tullut hyvin pitkälti todellisuuden mittari.

– Se aiheuttaa ongelmia, kun on opiskelemassa tiedettä ja samaan aikaan pitäisi elää kristillistä uskoa todeksi. Toisaalta se on myös positiivinen haaste sikäli, että se on ristiriita. Ja ristiriita kiinnostaa ihmisiä. Sillä voi herättää mielenkiintoa, että uskon Jeesukseen, että hän on sovittanut syntinit ja yhtälailla uskon lääketieteeseen.

Junnila totesi myös, että opiskeluaika on usein sosiaalisesti aktiivisinta aikaa ihmisen elämässä. Samalla opiskelijalla on epävarmuutta ja pelkoa siitä, hyväksytäänkö hänet ja kuuluuko hän joukkoon.

– Olemme tuntosarvet pystyssä ja aistimme, mikä on hyväksi, mikä on arvostettua, mikä on oikea tapa pukeutua, mutta myös, mikä on oikea tapa ajatella. Tänä päivänä muodikas, älykäs ja kiinnostava tapa ajatella on monesti arvoliberalismi ja Jumalan kieltäminen. Silloin olet aallon harjalla, edistyksellinen, tiedostava etkä taantumuksellinen, Junnila valaisi.

Kansanlähetyspäivät keräsivät Ryttylään järjestäjän ilmoituksen mukaan noin 9 000 vierailijaa. Ensi kesänä Kansanlähetyspäiviä vietetään Suomen ev.lut. Kansanlähetyksen 50-vuotisjuhlan merkeissä Ryttylässä 7.–9. heinäkuuta. Teemana on ”Ilo sanomasta”.