Kalevi Lehtinen – monipuolinen ajattelija yksinkertaisen armon asialla

Monet muistavat Kalevi Lehtisen lenkkitossut jalassaan ja mikrofoni kädessään puhumassa armon kertakaikkisuudesta. Toisinaan häntä syytettiin jopa uskon liiallisesta yksinkertaistamisesta.

Olli Valtonen kirjoittaa pitkäaikaisesta ystävästään kuitenkin näin:

“Koskaan ei hänen julistuksensa noussut helposta tai halvasta armosta. Kalevi tiesi omakohtaisesti, että kärsimys on ihmisen osa myös kristittynä.”

Kenties Lehtinen halusi torjua ajatuksen yksittäisen ihmisen kärsimyksestä Jumalan rangaistuksena todetessaan kerran: “ Mitä vielä puuttuu Kristuksen ahdistuksista? Eikö Kristus eläessään ja kuollessaan kärsinytkään tarpeeksi? Pitääkö meidän omilla taisteluillamme ja ahdistuksillamme täyttää se, mikä hänen ahdistuksistaan puuttuu?”

Lehtinen muistetaan myös ilmiömäisestä kyvystään puhua kristinuskosta yksinkertaisilla sanoilla ja yllättävissä yhteyksissä. Moni muistaa vielä Lehtisen usein käyttämät lentävät lauseet: ”Anna yleisavain Jeesukselle!” ja ”Me emme tiedä, mitä on tulossa, mutta tiedämme, kuka on tulossa.”

Sillan rakentaja

Yhtenä tärkeimmistä tehtävistään Kalevi Lehtinen piti yhteyden rakentamista ihmisten välille, erityisesti kristittyjen. Hän näki kirkkaasti, että kristittyjen välinen rakkauteen ja kunnioitukseen perustuva yhteistyö olisi avain myös evankeliumin leviämiseen.

Leena Lehtinen kiteyttää edesmenneen puolisonsa mentaliteetin:

”Kalevilta opin, että katoliset ja ortodoksit ovat veljiämme ja siskojamme, jotka pitää ottaa vakavasti, että Suomi ei ole maailman napa ja että hengelliset johtajat ovat ihmisiä, jotka tarvitsevat tukea ja esirukousta.”

Leena Lehtinen kertoo, että Kalevin diplomatia oli usein avaimena moneen erimielisyyteen järjestöjen ja liikkeiden toiminnassa. Myös yllättäviä yhteyksiä syntyi milloin lenkillä, milloin Kalevin kotona.

“Hope for Europe –liikehdintä sai alkunsa Kalevin keittiöstä eri liikkeiden johtajien kokoontumisessa”, Leena Lehtinen kirjoittaa.

Kalevi Lehtinen itse kirjoitti vuonna 2000: “Haluaisin kokea sen päivän riemun, jolloin kaikki Jumalan lapset voisivat syödä samasta pöydästä. Karitsan hääaterialla teemme sen joka tapauksessa. Mikä estää meitä alkamasta jo nyt?”

Juttu perustuu kirjaan ”Armo jää. Kalevi Lehtisen sanoja vuosien varrelta.” (Uusi Tie 2014, toim. Päivi Häkkinen) Se on luettavissa kokonaisuudessaan Uuden Tien numerossa 35. Voit tilata joka viikko ilmestyvän lehden tästä.

Tilaa myös Lehtisen kirja tästä.