Jeesuksen syntymä julistaa armahdusta

Jos olisimme kuuluneet Vanhan testamentin uskoviin, elämäämme olisi leimannut odotus. Aadamin vaimosta Eevasta alkaen on odotettu. Eeva odotti niin intensiivisesti luvattua käärmeen pään murskaajaa, että hän sanoi ensimmäisen lapsensa syntyessä kirjaimellisesti käännettynä: ”Minä olen saanut Pojan, Herran.” (1. Moos. 4:1) Täytyy olla Herra itse, jotta voi murskata ensimmäiset ihmiset eksyttäneen pahan. Myöhemmin odotettiin malttamattomasti kuningas Daavidin jälkeläistä. Poikaa, joka tulisi hallitsemaan ja rakentamaan Jumalan valtakunnan.

Jeesuksen syntymä merkitsee, että Vanhan testamentin aikana annetut monenlaiset lupaukset Messiaan tulemuksesta ovat toteutuneet. Toteutumatta ovat enää ne lupaukset, jotka koskevat Messiaan toista tulemusta kunniassa ja voimassa. Tämän alkuperäisen odotuksen takia jouluun sopii hyvin se odotuksen ja täyttymyksen dynamiikka, joka kaikille joulua viettäneille on tuttua. Odotetaan jouluruokailua, mahdollista kirkkoon menemistä, mahdollisia jouluvieraita ja tietysti lahjoja.

Toinen Jeesuksen syntymään liittyvä asia on suuri armahdus. Sen jälkeen, kun Jumala oli monesti ja monella tapaa puhunut vanhan liiton aikana ja vedonnut, varoittanut ja yhä uudestaan kehottanut ihmisiä kääntymään pahoilta teiltään, hän teki lopulta äärimmäisen teon. Jumala astui itse alas ihmisten keskuuteen. Hän tuli Jeesuksessa ihmiseksi ja sovitti maailman itsensä kanssa.

Koko nykyistä armotalousaikakautta, Jeesuksen ensimmäisen ja toisen tulemuksen välistä aikaa, jota olemme eläneet viimeiset 2000 vuotta, voisi kutsua ”viimeisen kutsun aikakaudeksi”. Kristillisten kirkkojen, sen pappien, saarnamiesten ja kaikkien seurakuntalaisten kautta kuuluu jatkuvasti kutsu: ”Tulkaa, kaikki on valmistettu”.

Ei tarvitse mennä yhtään omaa elämäänsä pidemmälle ymmärtääkseen syvästi, miten suurta armoa evankeliumin meille tarjoama armahdus ja anteeksiantamus on.

On mittaamatonta armoa, että kaiken sen jälkeen, miten Vanhan testamentin Jumalan kansa oli käyttäytynyt Jumalaa kohtaan, hän itse tuli tarjoamaan sovintoa. Ja on yhtä mittaamatonta armoa, että kaiken sen jälkeen, miten monesti ihmiskunta on hylännyt evankeliumin, hyvän sanoman Jeesuksesta, meitä edelleen tänä jouluna kutsutaan. Ei tarvitse mennä yhtään omaa elämäänsä pitemmälle ymmärtääkseen syvästi, miten suurta armoa evankeliumin meille tarjoama armahdus ja anteeksiantamus on. Yksinomaan Jumalan hyvyydestä, kärsivällisyydestä ja periksi antamattomasta rakkaudesta johtuu se, että saamme jälleen tänä jouluna kuulla evankeliumin ihanat sanat ja uskoa syntimme täysin anteeksi annetuiksi.

Me elämme armosta ja anteeksiantamuksesta, jotka ovat mittaamattoman paljon suurempia kuin itse ymmärrämme. Jumalan suhteen on toisin kuin monesti tämän elämän asioissa. Jumalalta me emme saa, mitä olemme ansainneet, vaan saamme, mitä emme ole ansainneet. Siksi jouluun sopisi todella hyvin myös se, mikä on meille välillä todella vaikeaa: armon ja anteeksiantamuksen ulottaminen niihin, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet. Se voisi tuoda todellisen joulun tunnelman moneen sellaiseen paikkaan ja tilanteeseen, missä sitä ei nyt ole. Tuntuipa meistä, että me pystymme siihen tai emme, Jumala itse ei kuitenkaan peru meille esittämäänsä kutsua ja armahdusta.

Uuden Tien toimitus toivottaa kaikille lukijoilleen siunattua joulun aikaa!

Piditkö artikkelista? Saat lisää mielenkiintoisia juttuja tilaamalla Uuden Tien verkkolehden tästä. Jaa artikkeli myös sosiaalisessa mediassa.

Tutustu myös visioomme alla olevan videon kautta: