Jeesukseen uskovat juutalaiset kirkon ja synagogan välissä – ”Se on haastava ja parhaimmillaan hedelmällinen asetelma”
– Mitä sellaista juutalaisilta puuttuu, mitä meillä kristityillä on? Entä mihin kutsumme juutalaisia, kun kutsumme heitä seuraamaan Jeesusta? Israelissa kymmenisen vuotta lähetystyötä tehnyt Hanna Lindberg haastaa miettimään.
Maallistuneisiin juutalaisiin ei vetoa niinkään kristinusko uskontona, mutta Jeesuksen persoona vetoaa, selittää Hanna Lindberg. KUVA: VIRPI KURVINEN
Kristinuskon pelastusoppi on yksiselitteinen: vain Jeesuksessa on koko ihmiskunnan pelastus, Lähetysyhdistys Kylväjän kotimaantyön johtaja Hanna Lindberg avaa. Tässä mielessä kristinusko on eksklusiivinen, muut pelastustiet poissulkeva. Jolla on Poika, sillä on Isä, Uusi testamentti opettaa. Lisäksi kristityllä on Pyhä Henki.
– Kristinusko tarjoaa pelastuksen tien, mutta juutalaisia kääntyy aika vähän kristityiksi, Lindberg huomauttaa ja jatkaa, että kristinuskon sanoma Jumalan pelastavasta työstä on täydellinen, mutta onko sanoma paketoitu niin, että se ymmärretään oikein ja sille on tilausta?
Hanna Lindberg siteeraa Juha Hurmeen teosta Niemi. Teoksessa kristityt kuvataan outona porukkana, joka vain ilmestyi jostain, ja kristinusko näyttäytyy vain irrallisena ja historiattomana uskomusten ryppäänä. Lindberg toteaa Hurmeen näkemyksen olevan ymmärrettävä silloin, kun kristinusko on muuttunut länsimaiseksi ja sen juuret juutalaiseen alkuperään on häivytetty. Länsimaisessa liberaaliteologiassa kristinusko on kuin muovailuvahaa. Sillä ei ole vahvaa, omaa identiteettiä. Kristinuskosta tulee vain oivallinen apuaate, jonka sisään ujutetaan milloin mitäkin.
– Tällainen länsimainen liberaali versio kristinuskosta ei houkuta juutalaisiakaan. Ja kun me olemme irrallamme juuristamme, asetumme helposti juutalaisia vastaan, Lindberg sanoo.
Messiaaninen liike kirkon haastajana ja uudistajana
Hanna Lindberg muistuttaa, että juutalaiselle valittuun kansaan kuuluminen on vahvasti identiteettikysymys sekä henkilökohtaisesti että yhteisön näkökulmasta. Voidakseen uskoa Jeesukseen kirkko on edellyttänyt juutalaisten jättävän, jopa kieltävän, juutalaisen kansallisen ja etnisen taustansa. Se on valtavan iso muutos, jota meidän kulttuurisilta juuriltamme on vaikeaa ymmärtää.
– Itse olen kristitty, suomalainen ja porilainen. Vaikka en olisi kristitty, olisin silti vahvasti porilainen ja suomalainen. Jeesukseen uskova juutalainen jää ikään kuin kirkon ja synagogan väliin. Se on haastava – ja parhaimmillaan hedelmällinen asetelma.
Lähetyshistoria osoittaa, että kun menetämme linkin juutalaisiin juuriimme, avaamme helposti ovet antisemitismille.
Hanna Lindberg muistuttaa, että aina on ollut juutalaisia, jotka ovat tunnustaneet Jeesuksen Messiaakseen. 400-luvulle asti oli juutalaisyhteisöjä, jotka uskoivat Jeesukseen. 1800-luvulla alkoi erityinen juutalaislähetys, jonka seurauksena yksittäisiä juutalaisia tuli Jeesukseen uskoviksi säilyttäen kuitenkin yhteyden juutalaiseen taustaansa.
Varsinainen messiaaninen liike syntyi 1960–1970 -luvuilla. Moni messiaaninen on Jeesus-uskon myötä löytänyt juutalaisuuden merkityksen omalla kohdallaan aivan uudella tavalla. Etsiessään autenttista juutalaista tapaa olla Jeesuksen opetuslapsi alkuseurakunnan tavoin, messiaaninen liike voisi olla kristityille hedelmällinen keskustelukumppani.
– Messiaaninen liike haastaa kristityt miettimään juutalaisia juuriaan.
Nykyjuutalaiset ovat valtaosin maallistuneita materialisteja. Uushenkisyys on myös erittäin tavallista juutalaisten keskuudessa. Noin neljännes juutalaisista on uskonnollisia, heistä osa ääriortodokseja. Lindberg miettii, miten juutalaiset ja kristityt voisivat rakentaa suhteita historian läpi.
– Juutalaisuudessa on opittu ja opetettu varomaan kristinuskoa. Väitetään myös, että Uusi testamentti on antisemitistinen kirja. Muun muassa nämä tekijät vaikeuttavat dialogia, hän mainitsee.
Israel on edelleen Jumalan valittu kansa
Jumala valitsi Israelin kaikkien kansojen pelastukseksi. Jeesus, Pelastaja, syntyi juutalaisesta kansasta. Jeesuksessa Jumala teki juutalaisille lupaamansa uuden liiton. Heprelaiskirjeen kirjoittaja avaa Vanhan ja Uuden liiton suhdetta näin: ”Monet kerrat ja monin tavoin Jumala muinoin puhui isillemme profeettojen suulla, mutta näinä viimeisinä aikoina hän on puhunut meille Pojassaan, jonka hän on pannut kaiken perilliseksi ja jonka välityksellä hän myös on luonut maailmat.” (Hepr. 1:1–2) Jeesuksessa Jumalan ilmoitus saa täyttymyksensä. Jeesus itse antoi lähetyskäskyn, koska hänen sovitus- ja lunastustyönsä kuuluu kaikille kansoille.
Jeesus Messiaaseen uskovat juutalaiset ja Jeesukseen uskovat pakanat (ei-juutalaiset) muodostavat Jumalan Israelin, Hanna Lindberg avaa. Hän korostaa, että Jeesuksen sovitustyöstä kertominen on välttämätöntä myös niille juutalaisille, jotka eivät Jeesusta vielä tunne. Lindberg uskoo, että juutalaisella kansalla on edelleen asema ja tehtävä Jumalan valittuna kansana.
– Maallistuneisiin juutalaisiin ei vetoa niinkään kristinusko uskontona, mutta Jeesuksen persoona vetoaa. Moni messiaaninen juutalainen on tullut uskoon Raamattua lukemalla. Tästä ihmeellisestä Jeesuksesta he haluavat kertoa myös muille oman kansansa jäsenille, Lindberg iloitsee.
Piditkö artikkelista? Saat lisää mielenkiintoisia juttuja tilaamalla Uuden Tien verkkolehden tästä. Jaa artikkeli myös sosiaalisessa mediassa.
Tutustu myös visioomme alla olevan videon kautta:
