Hyvät arvot eivät ole rahasta kiinni

Nykyisen eduskunnan tehdessä viimeisiä päätöksiään ja puolueiden jo suunnatessa tuleviin eduskuntavaaleihin on hyvä miettiä, mitkä ovat ne arvot, joiden varassa maatamme on johdettu ja tullaan johtamaan.
Politiikka näyttäytyy usein kiistoina niukoista rahavaroista. Meillä ei ole rahaa kunnon tervey­denhoitoon, ei riittävästi lasten koulutukseen eikä vanhuksista huolehtimiseen. Mutta mitä tekemistä sillä on rahan kanssa, jos sairaan tarvitsee jonottaa kuusi tuntia lääkäriin ja juuri kun hänen vuoronsa tulee, lääkärin työvuoro onkin jo päättynyt? Onko se oikeasti rahapulasta kiinni, jos vanhus joutuu odottamaan hoitoon pääsyä 18 tuntia sairaalan käytävällä, tosin vuoteessa maaten? Kyse ei ole aineellisesta köyhyydestä vaan köyhtyneistä asenteista ja moraalista.

Kun tarkastelee eri puolueiden ohjelmia, niissä toistetaan arvojen merkitystä jopa samoin sanoin laidasta laitaan puolueesta riippumatta. Kaikilla on ylevät arvot, jotka kielivät kristillisyyden vaikutuksesta maassamme, tunnustetaan sitä tai ei. Ohjelmissa korostetaan jokaisen ihmisarvoa, erilaisuutta, kunnioittamista ja suvaitsevaisuutta. Myös rehellisyys, vapaus, tasa-arvo, vastuu, välittäminen ja oikeudenmukaisuus ovat arvojen listalla. Mihin kukin puolue arvonsa perustaa, jää paria puoluetta lukuun ottamatta kuitenkin hämärän peittoon.

Nämä ylevät arvot eivät saisi jäädä vain paperille eikä pelkkien vaalipuheiden tasolle, vaan niiden tulisi näkyä käytännössä.
Jumalanpalveluksissa on kautta aikojen rukoiltu esivallan puolesta. Se perustuu Uuden testamentin kehotukseen kiittää kaikkien ihmisten puolesta ja pitää esirukouksia vallanpitäjien puolesta, ”jotta saisimme viettää tyyntä ja rauhallista elämää, kaikin tavoin hurskaasti ja arvokkaasti”. Jumalanpalveluskirjassa ru­kous on muotoiltu seuraavasti: ”Kiitämme sinua isänmaasta. Siunaa tasavallan presidenttiä, hallitusta, eduskuntaa ja oikeuslaitosta. Anna päättäjille vastuuntuntoa, niin että he edistävät oikeudenmukaisuutta.”

Mikael Agricolan Rucouskiria vuodelta 1544 jatkaa rukousta viitaten samaan Timoteuskirjeen sanaan: ”Me tiedämme, että esivalta on hyvä ja sinun asettamasi. Sinä tahdot, että kaikki ihmiset saisivat nauttia sen huolenpidosta ja tulisivat tuntemaan totuuden.”
Kristittyinä rukoilemme maallemme Jumalan mielen mukaista esivaltaa. Harras rukouksemme on myös, että kansamme ei kääntäisi kokonaan selkäänsä Jumalalle ja hänen antamilleen elämänohjeille. Jumalan tahdon esilläpito on kirkon, herätysliikkeiden ja yksittäisten kristittyjen tehtävä, jotta kansamme keskuudessa voisi syntyä ja säilyä terve Jumalan pelko ja siitä nouseva hyvä elämä. Vastuumme on rukoilla maallemme Jumalan siunausta. Sitä samaa, mitä presidenttimmekin toivotti uudenvuodenpuheessaan.