Hyvää uutta vuotta!

KUVA: SHUTTERSTOCK

Ensimmäinen adventti on kuin kirkollinen uudenvuodenpäivä, sillä se käynnistää uuden kirkkovuoden. 

Tähän aikaan vuodesta monien huulilla on kysymys: Onko joulun alkuperä pakanallinen vai kristillinen juhla?

– Ensimmäiset todisteet Jeesuksen syntymäjuhlan viettämisestä ovat Egyptistä noin vuodelta 215. Silloin joulua vietettiin 6. tammikuuta, joka oli ilmeisesti alkujaan pakanallinen juhlapäivä, sanoo Helsingin yliopiston käytännöllisen teologian yliopistonlehtori Sini Hulmi. 

– Emme tiedä, miksi kristityt halusivat antaa pakanalliselle juhlapäivälle kristillisen sisällön. Ehkä se oli luonnollista, koska ihmiset olivat tottuneet juhlimaan tiettynä päivänä.  

Kirkon jumalanpalvelus- elömön rytmittää kirkkovuosi, joka alkaa ensimmäisestä adventista ja päättyy tuomiosunnuntaihin. Kirkkovuosi jakautuu joulu-, pääsiäisis- ja helluntaijaksoon. Pyhien teemat nousevat niin Kristuksen pelastustyöstä kuin kirkon historiasta.

Hulmin mukaan kristityt alkoivat ensin viettää pääsiäistä ja vasta sitten joulua. Itse ­asiassa varhaiset kristityt viettivät ”pääsiäistä” joka sunnuntai – olihan sunnuntai Jeesuksen ylösnousemuksen päivä. Viimeistään 200-luvulla kristityt muistelivat Jeesuksen kärsimystä, kuolemaa ja ylösnousemusta erityisesti pääsiäisenä. 

– Kristityt alkoivat viettää myös Jeesuksen syntymäjuhlaa, koska Jumalan ihmiseksi tulemista pidettiin pelastushistorian näkökulmasta keskeisenä tapahtumana, Hulmi sanoo.  

Kun kristinuskosta tuli Rooman valtiouskonto 300-luvulla, joulua ryhdyttiin viettämään 25. joulukuuta. Osassa kristillisiä kirkkoja joulua vietetään edelleen vasta tammikuun puolella. Esimerkiksi Armenian itäisessä kirkossa joulua vietetään vanhan perinteen mukaisesti 6. tammikuuta. Venäjän ortodoksisessa kirkossa taas joulua vietetään vasta 7. tammikuuta, mikä johtuu siitä, että kirkko käyttää vanhaa juliaanista kalenteria, joka on kolmetoista päivää jäljessä meillä käytössä olevaa gregoriaanista kalenteria.  

Kirkkovuoden kulku vaihtelee eri kirkoissa

Kirkkovuosi alkoi pikkuhiljaa rakentua pääsiäisen ja joulun ympärille. 

– Joulun ja pääsiäisen edelle muodostui valmistautumisaika, jonka pituus ja käytännöt vaihtelivat, Sini Hulmi sanoo.

Läntisessä perinteessä kirkkovuoden alkamisajankohdaksi vakiintui ensimmäinen adventti. Ortodoksisessa kirkossa taas kirkkovuosi alkaa syyskuun alussa Jumalansynnyttäjän Neitsyt Marian syntymäjuhlalla.   

– Ortodokseilla samoin kuin katolisilla on muutenkin enemmän Mariaan liittyviä juhlia kuin reformaation kirkoilla, Hulmi toteaa. 

Ortodoksisessa ja katolisessa kirkossa kirkkovuoden aikana muistetaan Kristuksen pelastustyön lisäksi pyhiä ihmisiä. 

– Reformaation myötä luterilaisessa kirkossa luovuttiin pyhimysjuhlavuodesta, jonka jäänteitä ovat esimerkiksi Pyhän Henrikin muistopäivä, apostolien päivä ja tapaninpäivä.

Luterilaiseen kirkkoon on tullut myös uusia juhlapyhiä, joita ovat esimerkiksi uskonpuhdistuksen muistopäivä ja luomakunnan sunnuntai. 

– Myös helluntaijakso kolmantena kirkkovuotta jäsentävänä jaksona on melko uusi tapa. Tapa on melko yleinen protestanttisissa kirkoissa, mikä liittyy ilmeisesti Pyhän Hengen roolin korostamiseen. 

Alle viidennes Raamatun jakeista luetaan kirkossa 

Kirkkovuoden jokaiselle pyhälle on määritelty omat Raamatun tekstinsä, jotka ovat Psalmi, Evankeliumi, Vanhan testamentin lukukappale ja Uuden testamentin lukukappale. Kutakin pyhää kohden on yleensä kolme vuosikertaa, jolloin samat Raamatun tekstit toistuvat kolmen vuoden välein. Teologian kandidaatti Jere Hannikainen selvitti, kuinka suuri osa Raamatun jakeista luetaan kolmen vuosikerran aikana. 

  • Vanhan testamentin 23 145 jakeesta luetaan noin 9 prosenttia.
  • Uuden testamentin 7 959 jakeesta luetaan noin 45 prosentilla. 
  • Raamatun 31 104 jakeesta luetaan noin 18 prosenttia.
  • Raamatun luetuin kirja on Johanneksen evankeliumi 72 prosentilla. 
  • Vanhan testamentin luetuin kirja on Joonan kirja 56 prosentilla.
  • Kymmentä Raamatun kirjaa ei lueta lainkaan (esimerkiksi Tuomarien kirja, Esterin kirja ja Kirje Filemonille).

Hannikaisen mukaan tulokset ovat sekä yllättäviä että odotettuja. 

– Odotetusti Uuta testamenttia luetaan enemmän kuin Vanhaa testamenttia. Vähemmän odotetusti Joonan kirja on Vanhan testamentin luetuin kirja. Tämä selittynee kirjan lyhyydellä ja sillä, että Uusi testamentti viittaa Joonaan usein Kristuksen ennakkokuvana, Hannikainen arvioi.

Hän on yllättynyt siitä, miten pieni osa Raamatusta luetaan jumalanpalveluksissa. 

– Mielelläni näkisin jokaisesta Raamatun kirjasta ainakin yhden kappaleen; onhan koko Raamattu tarkoitettu hengelliseksi ravinnoksi. Yksi keino olisi lisätä neljäs vuosikerta tai muutoin raamattuopetusta seurakunnissa. 

Kolmen vuosikerran järjestelmällä on pitkät perinteet aina keskiajalta saakka. Silloin vakiintui käytäntö lukea tiettyjä Raamatun kohtia tiettyinä pyhinä.

– Kyllähän se kaventaa kirkon julistusta, kun osa Raamatusta jää lukematta. Toisaalta on ymmärrettävää, ettei vaikkapa Vanhan testamentin raakoja tekstikohtia lueta jumalanpalveluksissa, koska ne pitäisi selittää, Sini Hulmi pohtii.

Piditkö artikkelista?Katso alla oleva Uuden Tien mainosvideo!

Tilaa lehti joulun kampanjahintaan tästä.