Euroopan uskonnollisin nuoriso on Puolassa
Tuore raportti paljastaa suuria eroja eri maiden nuorten uskonnollisuudessa.
Euroopan 16–29-vuotiaiden nuorten uskonnollinen identiteetti: 1) Kristitty (sininen), 2) Muu uskonto kuin kristinusko (punainen), 3) Uskonnoton (vihreä) .
Tuore raportti paljastaa suuria eroja eri maiden nuorten uskonnollisuudessa.
Ero on suuri, kun lukuja vertaa toiseen entiseen kommunistimaahan, Tšekkiin. Tšekkiläisnuorista peräti 91 prosenttia pitää itseään uskonnottomina. Kristityiksi itsensä mieltää vain 9 prosenttia.
Puolan jälkeen uskonnollisinta nuoriso on Liettuassa (75 kristittyjä), Itävallassa (52 prosenttia kristittyjä, 11 prosenttia muiden uskontojen edustajia) ja Sloveniassa (59 kristittyjä, 3 prosenttia muiden uskontojen edustajia).
Myös kysyttäessä uskonnonharjoittamisesta Puola sijoittuu vertailun kärkeen. Puolassa ovat ahkerimmat uskonnollisiin tilaisuuksiin osallistujat (39 prosenttia osallistuu viikoittain) ja rukoilijat (50 prosenttia rukoilee vähintään kerran viikossa).
Puolalaisten jälkeen ahkerimmat rukoilijat löytyvät Irlannista, Saksasta ja Portugalista. Vaikka liettualaisnuorista peräti 75 prosenttia mieltää itsensä kristityiksi, vain 10 prosenttia heistä rukoilee viikoittain.
Kristinusko ei ole enää normi
Suomi sijoittui tutkimuksessa keskivaiheille. Meillä kristittyinä itseään pitää 37 prosenttia 16–29-vuotiaista. Uskonnottomiksi itsensä laski 59 prosenttia suomalaisnuorista, ja loput 4 prosenttia edusti muita uskontoja.
Kristinusko oletusarvona ja normina on kadonnut, luultavasti lopullisesti – tai ainakin seuraavaksi sadaksi
vuodeksi.
Ruotsi osoittautui kyselyssä yhdeksi uskonnottomimmista eurooppalaismaista. Kristityiksi itsensä luki vain 18 prosenttia ruotsalaisnuorista, mikä on jopa vähemmän kuin Virossa (19 prosenttia).
Raportin tehnyt St. Maryn yliopiston teologian ja sosiologian professori Stephen Bullivant kommentoi The Guardian -lehdelle, että uskonnollisuus on yleisesti ottaen vähenemässä eurooppalaisnuorison keskuudessa.
”Joitain poikkeuksia lukuun ottamatta nuoret aikuiset yhä vähenevässä määrin mieltävät itsensä uskonnollisiksi tai harjoittavat uskontoa”, Bullivant sanoo. ”Kristinusko oletusarvona ja normina on kadonnut, luultavasti lopullisesti – tai ainakin seuraavaksi sadaksi vuodeksi”, Bullivant jatkaa.
Raportti perustuu European Social Survey (ESS) -tutkimuksessa saadun datan analyysiin. ESS-tutkimus on toteutettu vuodesta 2002 saakka joka toinen vuosi. Tuoreen raportin kyselytutkimukset on tehty vuosina 2014 ja 2016. Mukana tutkimuksessa oli 22 Euroopan maata. Suurimmat tutkimuksesta pois jääneet maat ovat Italia, Ukraina, Romania ja Kreikka.
Piditkö lukemastasi? Saat lisää mielenkiintoisia juttuja, kun tilaat Uuden Tien klikkaamalla alla olevaa kuvaa. Jaa artikkeli myös sosiaalisessa mediassa!
