Espoolaisperheen käynnistämä auttamisoperaatio on paisunut kansanliikkeeksi – ”Tahdon jakaa siunausta eteenpäin”
Operaatio Toivo -avustusryhmään on liittynyt kymmeniä tuhansia jäseniä.
– Kun suuret kansainväliset avustusorganisaatiot ovat saaneet työnsä pelittämään, me olemme valmiita väistymään, sanoo Säde Westerlund, joka perusti miehensä kanssa avustus-organisaatio Operaatio Toivon vain puolitoista viikkoa sitten. KUVAT: SÄDE WESTERLUNDIN ARKISTO
Operaatio Toivo pyörähti käyntiin 26. helmikuuta espoolaisen perheen sohvalla. Aviopari Säde Westerlund ja Juha Kråkbacka kokivat sydäntensä murtuvan Ukrainan sotauutisten äärellä. Jotain pitää tehdä, he tuumasivat.
– Rukoilimme, että taivaan Isä avaisi meille oikeat ovet ja oikeat kontaktit, Westerlund kertoo.
Pariskunta teki Facebook-ryhmän otsikolla Operaatio Toivo ja haastoi tuttujaan mukaan auttamaan ukrainalaisia pakolaisia. Vuorokaudessa ryhmään oli liittynyt noin 20 000 jäsentä. Muutamassa päivässä perheen olohuone täyttyi ryhmäläisten lahjoittamista tavaroista, jotka päätettiin kuljettaa Puolaan paikallisen kristillisen seurakunnan pakolaiskeskukseen. Kråkbackan vapaaviikko töistä mahdollisti logistiset järjestelyt Puolan ja Ukrainan rajalle.
Rukoilimme, että taivaan Isä avaisi meille oikeat ovet ja oikeat kontaktit.
– Tiimiimme liittyi onneksi heti myös juristi, viranomaiskontakti sekä useita projektinhallinnan ammattilaisia. Saimme kaikilta tarvittavilta sektoreilta apua, Westerlund kertoo.
Pakolaisia vierashuoneessa
Ryhmään haettiin kuskeja ja tulkkeja, ja niihinkin tuli vuorokaudessa yli 400 ilmoittautumista. Kaikki ilmoittautumiset menevät valmiiseen ohjelmaan, jonka organisoimiseen yksi vapaaehtoinen käytti viime viikolla putkeen noin 24 tuntia.
Viime torstaina Suomeen saapunut Kråkbackan johtama pioneeriryhmä toi mukanaan parikymmentä ukrainalaista naista ja lasta. Tällä hetkellä perheen vierashuoneessa asuvat ukrainalaiset siskokset ja heidän pienet lapsensa. Avioparilla on itsellään kaksi lasta, jotka ovat vanhempien mukaan innoissaan auttamistyöstä.
Kråkbackan palattua Puolasta Westerlund puolestaan lähti maahan. Tiimi kuljetti muun muassa apteekkien, pelastuslaitosten ja eri yritysten lahjoittamia kenttäsairaalatarvikkeita sekä terveydenhuoltoon ja kriisinhallintaan tarvittavaa tavaraa.
– Olen kristitty ja koen olevani siunattu. Siksi tahdon jakaa siunausta myös eteenpäin, hän sanoittaa ja jatkaa, että avustustyö toteutuu monien Suomen kristittyjen rukousten kannattelemana.
Kansanlähetys auttaa ukrainalaispakolaisia Puolassa ja Moldovassa
SUOMEN Evankelisluterilainen Kansanlähetys auttaa Ukrainan pakolaisia yhteistyössä Puolassa ja Etelä-Moldovan Gagauziassa toimivien yhteistyökumppaneiden kanssa. Projektityöntekijä Esko Mäki-Soinin mukaan on selvää, että naapurimaat ymmärtävät Ukrainan kieltä ja kulttuuria sekä myös kriisin ulottuvuudet syvemmin kuin me täällä.
– Uskomme, että yhteistyökumppanimme pystyvät koordinoimaan avun tehokkaammin kuin me. Tästä johtuen me tuemme heitä taloudellisesti ja esirukouksin.
Puolan luterilaisen kirkon lähetysjärjestö CME-missiolla on lähetyskeskus, jossa pakolaisia majoitetaan ja autetaan kaikin tavoin. Lähetyskeskuksen johtaja Marek Cieślarin mukaan valtio, yhdistykset, organisaatiot, liikemiehet ja yksityiset ihmiset ovat koonneet voimansa kotimaastaan paenneiden naisten ja lasten auttamiseksi.
Myös Moldovassa pakolaisia autetaan kaikin mahdollisin keinoin. Gagauzian seurakuntien vapaaehtoiset ovat vastaanottaneet Moldovan ja Ukrainan rajalla maahan tulevia pakolaisia 24 tuntia vuorokaudessa. Myös ei-kristityt gagauzit ja moldovalaiset auttavat esimerkiksi avaamalla kahviloitaan ja ravintoloita, missä he jakavat ruokaa ilmaiseksi.
– Maan hallitus pyrkii järjestämään kaiken mahdollisen avun hädänalaisten ihmisten auttamiseksi, vaikka Moldovan tasavalta on yksi Euroopan köyhimpiä maita, kertoo Mäki-Soini.
Lisätietoa Kansanlähetyksen kotisivuilta osoitteessa: kansanlahetys.fi.
