Eduskunta kallistui sukupuolineutraaliuden kannalle – kirkon äänet ristiriitaisia

Yhteiskunnan suuntaa ratkaisevasti linjaavasta äänestyksestä
muodostuikin kriisi kirkolle.

Viime perjantaina eduskunta äänesti lakivaliokunnan mietinnöstä, jonka mukaan aloite sukupuolineutraalista avioliittolaista tulisi hylätä. Eduskunta torjui lakivaliokunnan mietinnön äänin 105–92. Näin eduskunta asettui sukupuolineutraalineutraalin avioliiton puolelle.

– Tällä tulee olemaan merkittäviä vaikutuksia pidemmällä aikajänteellä. Perhekäsitys muuttuu totaalisesti. Avioliitto ei ole sama instituutio kuin se on ollut ja saanut olla satoja vuosia, lakivaliokunnan jäsen Peter Östman (kd.) kommentoi perjantaina tuoreeltaan Uudelle Tielle.

Hän myönsi olevansa pettynyt äänestystulokseen. Hänen mukaansa se tarkoittaa sekä tappiota kristillisdemokraattiselle puolueelle että ”tappiota Suomen yhteiskunnalle”.

”Pelkään, että taistelu on nyt tässä”

Lakimuutosta kannattavat pyrkivät saamaan uuden avioliittolain voimaan maaliskuussa 2017. Sitä edeltää kuitenkin suuri työ. Avioliittolain muutos sukupuolineutraaliksi tarkoittaa lukuisien muiden lakien muuttamista. Yksi tällainen on samaa sukupuolta olevien parien adoptio-oikeus. Myös isyyslakiin, nimilakiin ja eri etuisuuksia koskeviin lakeihin pitäisi tehdä uudistuksia. Lain muutoksia ei ehditä käsitellä enää tämän vaalikauden aikana, joten kevään vaalien jälkeen muodostettava hallitus ja eduskunta päättävät lopullisesti sukupuolineutraalin avioliittolain kohtalon. Onko avioliittolain muuttaminen sittenkään vielä varmaa?

– Ainut, mikä voisi sen muuttaa, on, jos seuraava hallituskokoonpano sanoisi, että ettei se aio toteuttaa
tätä lakia, vaan vanha jää voimaan, Peter Östman arvioi.

Kuitenkin perjantain äänestyksen hän katsoo sitovan ”ainakin eettisesti” seuraavaa hallitusta.

– Tulkintoja on erinäköisiä. On vaikea arvioida, miten tässä lopulta käy, mutta pelkään pahoin, että tämä taistelu on nyt tässä.

Arkkipiispan kommentit aiheuttivat erovyöryn kirkosta

Evankelis-luterilaisen kirkon piispoista useat ennättivät kommentoimaan tuoreeltaan äänestystulosta. Piispojen kommentit vaihtelivat ilosta pettymykseen. Arkkipiispa Kari Mäkinen ilmaisi iloitsevansa äänestystuloksesta.

”Tiedän, miten paljon tämä päivä merkitsee sateenkaariväelle, heidän läheisilleen ja monille muille. Iloitsen täydestä sydämestäni heidän puolestaan ja heidän kanssaan”, Mäkinen kirjoitti Facebookpäivityksessään.

Hän ilmaisi myös, että kirkon avioliittokäsitys tarvitsee perusteellista tarkastelua. ”Omasta puolestani ajattelen, että siinä on uudelleenarvioinnin paikka”, Mäkinen ilmaisi.

Arkkipiispan kommentit herättivät voimakasta kritiikkiä kirkon konservatiivileirissä. Yle Uutisten mukaan viikonlopun aikana kirkosta erosi yhteensä 13 184 jäsentä. Suurimman osan heistä arvellaan olevan perinteisen avioliittokäsityksen kannalla. Useat ovat ilmoittaneet eroamisen syiksi arkkipiispa Mäkisen kommentit ja kirkon luopumisen Raamatun sanasta, vaikka joitain liberaalejakin on eroakirkosta.fi-palvelun mukaan eronnut. Sunnuntai oli vuoden vilkkain eropäivä. Silloin kirkon jätti 5428 jäsentä.

Kirkon ja valtion käsitykset irtautuvat toisistaan

Toisenlaisiakin piispojen viestejä on kuultu. Lapuan piispa Simo Peura sanoi Keskisuomalaisessa antamassaan haastattelussa pitävänsä valitettavana kirkon ja valtion käsitysten irtautumista toisistaan. Peura muistutti, ettei kirkon kanta avioliittoon ole muuttunut.

”Esimerkiksi rippikouluopetuksessa pappi on sitoutunut opettamaan, kuten kirkko opettaa. Se on pappien velvollisuus”, Peura sanoi.

Myös Tampereen piispa Matti Repo muistutti Yle Uutisten haastattelussa, että kirkolla on oma käsityksensä avioliitosta miehen ja naisen välisenä liittona. Repo kuitenkin ilmaisi onnittelunsa kaikille niille, ”joita tämä päätös koskee ja auttaa elämässä eteenpäin.”

Mikkelin piispa Seppo Häkkinen ja Porvoon piispa Björn Vikström puolestaan lähettivät lauantaina yhteisen vetoomuksen kirkon yhtenäisyyden puolesta. Häkkinen ja Vikström ovat esittäneet julkisuudessa toisistaan poikkeavia näkemyksiä avioliittolaista. ”Erimielisyyden keskellä samantahtoisuus on tärkeintä”, piispat kirjoittavat ja kutsuivat laulamaan Hoosiannaa ”vierekkäin istuen, Jumalan armosta iloiten.

Mika Tuovinen: ”Pidän arkkipiispan kannanottoa surkeana”

Suomen ev.lut. Kansanlähetyksen lähetysjohtaja Mika Tuovinen sanoo olevansa surullinen eduskunnan äänestystuloksesta.

– Suomi on nyt astumassa tähän sukupuolineutraaliin kokeiluun, jonka monet muut maat ovat jo aloittaneet, emmekä vielä tiedä, mitä siitä seuraa kahden–kolmen sukupolven jälkeen.

Hän sanoo, että viikonloppuna herännyt kirkollinen kohu on ollut hänelle vielä suurempi uutinen.
– Pidän arkkipiispan kannanottoa surkeana. Jos kirkon johtaja sanoo, että avioliittokäsityksessä on nyt uudelleenarvioinnin paikka, tämä on todella radikaalia. Tästä alkaa pitkä ja rasittava keskustelu. En tiedä, kuinka moni jaksaa seurata, kun oma kirkko keskustelee itsestään selvästä asiasta.

Tuovinen sanoo, ettei ole kuullut Kansanlähetyksen piirissä tapahtuneista kirkosta eroamisista, mutta joiltain työntekijöiltä on kyselty, voiko Kansanlähetyksen toiminnassa olla mukana, jos eroaa kirkosta.
– Meillä on tilaa niille myös niille, jotka ovat eronneet kirkosta. Työntekijän kohdalla täytyy katsoa, millainen hänen työnkuvansa on. Joudutaan miettimään, mitä sellaista Kansanlähetyksessä voisi tehdä, jossa ei tarvita kirkon jäsenyyttä.

”Ainoa keino ei ole erota”
Mika Tuovinen haluaa muistuttaa kirkosta eroamista harkitsevia, että kristityt tarvitsevat jonkin yhteisön, johon kuulua hengellisen elämän hoitamiseksi.

– Rohkaisen pysymään kirkon jäsenenä. Minä haluan olla kirkon jäsen, koska haluan vaikuttaa, että kirkko pysyy omalla perustalla, apostolisella ja tunnustuskirjojen perustalla. Haluan rakentaa kirkon sisälle sellaisia yhteisöjä, joissa kirkon jäsenet voivat saada hengellistä ruokaa. Niin kauan kuin kirkossa on hengellistä ruokaa, voi olla kirkon jäsen, ja sitä on vielä muun muassa paikallisseurakunnissa ja herätysliikkeiden toiminnassa.

Tuovinen arvelee, että vastaavia eropiikkejä saattaa tulla vastaisuudessakin, kun keskustelua homosek­suaalisuudesta käydään.

– Meidän täytyy miettiä, miten hoidamme paremmin niitä herätyskristittyjä, jotka eroavat kirkosta. Tarvitsemme näitä ihmisiä varten uudenlaista toimintaa.

– Kansanlähetys aikoo olla kirkossa taistelemassa evankeliumin ja Raamatun puolesta. Mutta tuleeko oheen muita rakenteita muiden kristittyjen kanssa? Näiden merkitys varmaan tulee kasvamaan. Mutta myös kaikenlaisten raamattupiirien ja kotiseurojen merkitys.

– Toivomme, että kirkosta löytyy mahdollisuuksia esimerkiksi henkilöseurakuntiin tai joihinkin muihin järjestelyihin, jotta voitaisiin rohkaista uskovia siihen, että ainoa keino ei ole erota kirkosta, vaan että kirkon sisälle luotaisiin rakenteita, jossa saa mennä kirkon virallisen opin mukaisesti.