Arvovaalit

Ensi kuussa käytävät eduskuntavaalit ovat monessa mielessä arvovaalit, sillä monet ensi hallituskaudella pöydälle nostettavat kysymykset ovat luonteeltaan arvokysymyksiä. Miten puolueet torjuisivat ilmastopakolaisuutta tai muuttaisivat translakia? Tulisiko huumeet laillistaa ja ketkä ovat yhteiskunnassa heikoimmilla? Me kysyimme ja puolueet vastasivat.

 

Huumeiden käyttö lisääntyy, ja huumerikollisuus työllistää poliisia kasvavassa määrin. Miten puolueesi ratkaisisi ongelman: laillistamalla (miedot) huumeet, lisäämällä poliisin resursseja vai jotenkin muuten?

 

Puolueet ovat varsin yksimielisiä siinä, että huumausaineiden käyttöä ei tulisi laillistaa.

Kokoomus muistuttaa, että ”rangaistavuudella voidaan katsoa olevan huumeiden käytön aloittamista ennalta estävä vaikutus.” Perussuomalaiset on huolissaan ”yhteiskunnassamme lisääntyneestä huumemyönteisyydestä.”

Puolueet nostavat esiin ennaltaehkäisevän työn tarpeen. Sitä kannattavat RKP, Seitsemän tähden liike ja KD, joka haluaisi kannustaa nuoria päihteettömään elämään.

Ennaltaehkäisyn lisäksi Keskusta ja Seitsemän tähden liike panostaisivat mielenterveyspalveluihin.

Keskusta toteaa: ”Vieroitukseen, muuhun päihdehoitoon ja korvaushoitoon pääsyn pitää olla mahdollisimman helppoa ja joustavaa heti, kun ihmiselle itselleen syntyy motivaatio hoitoon sitoutumiseen. Samalla päihteiden käyttäjille, jotka eivät kykene sitoutumaan vieroitukseen, pitää varmistaa myös riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.”

Vihreät luopuisi huumeidenkäytön ja hallussapidon rangaistavuudesta, mutta lisäisi resursseja huumevieroitukseen.

Huumevieroitukseen lisäresursseja toivoo Vihreät. Se on myös ainoa puolue, joka olisi valmis luopumaan huumeiden käytön rangaistavuudesta. Vihreiden mukaan huumeiden käytöstä tai pienten määrien hallussapidosta ei tulisi rangaista, vaan poliisin olisi keskitettävä resurssit käyttäjien sijasta laittomiin päihteisiin liittyvän rikollisuuden torjumiseen.

Vihreät ja Vasemmistoliitto korostavat tarvetta vähentää huumeiden käytön haittoja. Tähän pitäisi pyrkiä samanveroisesti rikoskontrollin rinnalla.

Poliisien lukumäärää tuhannella kasvattaisivat KD ja Sininen tulevaisuus, Keskusta 650:llä. Poliisien resurssien nostamisen puolesta liputtivat myös Perussuomalaiset, RKP ja SDP.

SDP huomauttaa, että huumerikollisuuden ”torjumiseksi on tärkeää, että poliisi tekee viranomaisyhteistyötä kansainvälisesti.”

Myös Kokoomus painottaa, että ”poliisitoiminnan ja oikeuslaitoksen keinoilla on ensisijaisesti puututtava huumeiden salakuljetukseen ja kauppaan.”

 

Uskontojen merkitys maailmanpolitiikassa ei näytä vähentyneen, päinvastoin. Millaista uskonnonopetusta kouluissa tulisi tulevaisuudessa tarjota?

 

KD on selkeimmin perillä siitä, millainen on uskonnonopetuksen nykymalli: ”lainsäädäntö lähtee oikeudesta oman uskonnon opetukseen, mikäli kolmen oppilaan vanhemmat sitä pyytävät eli opetusryhmä muodostuu koon puolesta.” Tätä mallia puolue kannattaisi myös tulevaisuudessa.

Keskusta pitää tärkeänä, että ”opetukseen sisältyy tulevaisuudessakin olennaisena osana oman uskonnon tuntemus. Se auttaa myös laajemmin ymmärtämään yhteiskuntaamme ja sen historiaa. Lisäksi on tärkeää, että uskonnonopetus antaa riittävän perustan ymmärtää myös muita uskontoja maailmassa, jossa vastakkainasettelut aika ajoin kärjistyvät.”

Keskusta ja Kokoomus muistuttavat, että uskonnonopetus ei ole enää tunnustuksellista. Siihen Perussuomalaiset lisää, ettei sellainen kuulukaan julkisiin kouluihin, mutta puolueen mukaan ”evankelisluterilainen usko on kiinteä ja erottamaton osa suomalaista kulttuuriperintöä. Sillä tulee jatkossakin olla erityisasema kouluopetuksessa.”

Seitsemän tähden liike muuttaisi tulevaisuuden uskonnonopetuksen tunnustukselliseksi.

Ainoana puolueena Seitsemän tähden liike näkee tulevaisuuden uskonnonopetuksen tunnustuksellisena. Sen lisäksi puolue antaisi myös laajempaa valistusta uskonnoista. Perusteluna puolue toteaa, että ”niille (uskonnoille) on yhteistä se, että ne yleensä hylkäävät materialismin. Tämä on tärkeää sekä ihmisten hyvinvointia ajatellen että elinympäristömme suojelemiseksi.”

Siniset painottaa jokaisen opiskelijan oikeutta saada peruskoulussa ja lukiossa uskonnonopetusta. ”Uskonnonopetuksessa on korostettava laajaa uskonnollista yleissivistystä, etiikkaa ja dialogitaitoja. Vähemmistöuskontojen suhteen on harkittava siirtymistä pienistä ryhmistä yhteiseen uskontotietoon, koska tällä hetkellä esimerkiksi islamia opettaa moni ilman muodollista opettajan pätevyyttä.” Myös KD muistuttaa, että uskonnonopettajien tulee olla päteviä.

Kaikille yhteisen katsomusaineen kannalle asettuvat Vasemmistoliitto, Vihreät ja SDP.

SDP näkee uskontoja koskevan yleissivistyksen antamisen kuuluvan koulun tehtäviin.

”Maailman ymmärtäminen edellyttää perehtymistä erilaisiin kulttuureihin ja tapoihin sekä myös uskontoihin. Tällä on merkitystä turvallisuuspolitiikan, kaupan, matkailun, kansainvälisen politiikan ja kulttuurivaihdon kannalta. – – Olisi hyvä edetä suuntaan, jossa osa uskonnonopetuksesta olisi kaikille yhteistä ainesta, johon osallistuttaisiin uskontokunnasta ja vakaumuksesta riippumatta yhdessä.”

 

Suomen laki tunnistaa tällä hetkellä kaksi sukupuolta, mutta silti peruskoulun ensimmäisen luokan oppilaille jaetuissa uusissa tietolomakkeissa vaihtoehdoiksi annetaan: tyttö, poika, muunsukupuolinen. Mitä tulisi muuttaa: sukupuolten lukumäärää Suomen lainsäädännössä vai biologista sukupuolta ja sukupuoli-identiteettiä sekoittavia kyselyjä ja oppimateriaaleja kouluissa?

 

”Etenkin lasten ja nuorten osalta olisi parempi välttää pahimmillaan hämmentävää ohjeistusta ja mieluummin laajentaa miesten ja naisten koettuja rooleja niin, että näistä asiois­ta epävarmuutta kokevatkin voisivat löytää oman paikkansa biologisen sukupuolensa puitteissa”, toteaa Siniset. Samalla puolue muistuttaa, että identiteettikysymykset, kuten sukupuoli-identiteetti, ovat henkilökohtaisia asioita.

KD painottaa, että ”oppimateriaalien tulee perustua laissa määriteltyihin sukupuolten lukumääriin, joten oppimateriaaleja tulee muuttaa. Meillä ei ole myöskään missään lainsäädännössä määritelty muunsukupuolista tai kolmatta sukupuolta, joten tällaisia hämmentäviä käsitteitä ei tule käyttää.”

Seitsemän tähden puolue ei ryhtyisi muuttamaan lainsäädäntöä.

Perussuomalaisten mukaan ”suurin osa ihmisistä on ja identifioituu joko tytöksi/naiseksi tai pojaksi/mieheksi. Niille, jotka eivät mahdu tähän asetelmaan, ei tarvitse tehdä omia rastituskohtia kaikille yhteisiin lomakkeisiin. Yhteiskuntaa ei myöskään muuten tarvitse ’uudelleensukupuolistaa’ tämän vähemmistön takia.”

Kokoomus suhtautuu kysymykseen vähätellen: ”Kumpaakaan ei tarvitse muuttaa. Ihmisen sukupuoli-identiteetti on sellainen kuin on, eikä sellaista yksi kysely varmastikaan sekoita.”

RKP toteaa, että ”ihmisen sukupuoli-identiteetti voi olla muu kuin nainen tai mies ja tätä pitäisi kunnioittaa.” Sitä, mitä tämä käytännössä tarkoittaisi, jää hämäräksi.

Kaksi sukupuolta tunnistavaa lainsäädäntöä kannattavat ovat vähemmistössä. Selkeästi tällä kannalla ovat Siniset, Perussuomalaiset, Seitsemän tähden puolue ja KD.

Keskusta ja SDP muistuttavat intersukupuolisten oikeuksista. Keskusta korostaa, että ”erilaisista sukupuoli-identiteeteistä on voitava kertoa koulussa asiallisesti ja neutraalisti”.

Vasemmistoliitto ja Vihreät lisäisivät sukupuolten lukumäärää lainsäädännössä. Tätä perustellaan itsemääräämisoikeudella. Vasemmistoliitto näkee myös ”itsemäärittelemättömyyden” tärkeänä niin sukupuolen kuin seksuaalisuuden alueella.

”Käsitys kahdesta toisilleen vastakkaisesta sukupuolesta ja heteroseksuaalisuuden ensisijaisuudesta pitää yllä sukupuolien ja seksuaalisten suuntautumisten välistä hierarkiaa, ja sortaa niitä, jotka eivät sovi tähän käsitykseen.”, Vasemmistoliitto toteaa.

 

Ulkoministeriön mukaan ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät selvimmin kehitysmaissa, ”joiden elinkeinot ja ympäristö ovat usein ilmastonmuutoksille herkkiä ja keinot sopeutua vähäisiä.” Jos Eurooppaan pyrkisi kymmeniä miljoonia afrikkalaisia ilmastopakolaisia, mitä tulisi tehdä EU:ssa, entä Suomessa?

 

Kysymys jakaa puolueita. Perussuomalaiset epäilee, että ”ilmastonmuutos ei ole – eikä ehkä koskaan tule olemaankaan – oleellisin kehitysmaista saapuvaa siirtolaisuutta ajava syy.” Ja puolueen ratkaisu mahdolliselle ”Eurooppaa uhkaavalle vyörylle” olisi laittaa Suomen rajat kiinni.

Siniset sen sijaan muistuttaa, että ilmastonmuutos on tieteellinen tosiasia. Yhdessä Kokoomuksen kanssa Siniset siirtäisi turvapaikkaprosessin EU:n ulkorajoilla sijaitseviin keskuksiin. RKP sen sijaan huomauttaa, että turvapaikan hakeminen on absoluuttinen oikeus.

Vasemmistoliitto näkee pakolaiskiintiöön vaikuttamisen tärkeimpänä keinona ja nostaisi Suomen vuosittaisen pakolaiskiintiön vähintään 2 500 henkeen. Siniset taas ehdottaa, että: ”kiintiöpakolaisina tulee suosia haavoittuvassa asemassa olevia, kuten lapsia, naisia ja vainottuja kristittyjä.”

Keskusta, Vihreät, RKP, SDP, Siniset, KD ja Kokoomus painottavat ilmastonmuutoksen torjumisen tärkeyt­tä. Vihreät muuttaisi suomalaisen yhteiskunnan päästöttömäksi tulevina vuosikymmeninä.

Keskusta ja KD muistuttavat suomalaisten metsäosaamisesta, jota voisi viedä kehitysmaihin.

Siniset suosisivat kiintiöpakolaisina vainottuja kristittyjä ja Perussuomalaiset epäilevät koko ilmastopakolaisuutta.

Globaaleja ja EU-tason sopimuksia ilmastonmuutoksen torjumiseksi vaativat RKP, KD, Keskusta ja Kokoomus. Vihreät tukisi maita, jotka kohtaavat jo ilmastonmuutoksen seurauksia.

Skenaarion muihin juurisyihin kiinnittävät huomiota KD, Keskusta, Kokoomus ja Seitsemän tähden liike. Nämä puolueet vaikuttaisivat ympäristöasioihin ja auttaisivat ihmisiä kehittyvissä maissa. Kehitysavun rinnalla KD lisäisi Afrikkaan suunnattavia investointeja esimerkiksi vedenkäytön parantamiseksi ja koulutustason nostamiseksi.

Kokoomus painottaisi kehitysyhteistyössä tyttöjen ja naisten koulutusta sekä seksuaaliterveyttä.

Muista poiketen SDP muistuttaa, että EU:n tulisi varautua suuren väestöliikkeen vaikutuksiin, ja pohti vastuunjakoa EU:ssa, mikäli näin kävisi.

”Noin suuri väestön tuleminen olisi suuri haaste kaikille yhteiskuntien toimijoille ja vastaanottavien maiden väestölle. 50 miljoonaa pakolaista olisi 10 prosentin lisäys Eurooppaan. Siitä kuitenkin selvittäisiin, jos tilanteeseen olisi ajoissa varauduttu. Haasteita olisi erityisesti asumisen, terveydenhuollon, koulutuksen ja työllisyyden kohdalla.”

 

Translakia käsitellään ensi hallituskaudella. Tutkimukset osoittavat, että sukupuoli-identiteettiin kuuluu puberteetin aikana heilahduksia, mutta jo alle 18-vuotiaille voidaan antaa hormonihoitoa, joka estää nuoren oman sukuhormonin tuotannon. Tämän lisäksi hänelle voidaan antaa vastakkaisen sukupuolen hormoneja. Tällaisen hoidon seuraukset voivat olla peruuttamattomia. Minkä ikäisenä ihminen on valmis päättämään tämänkaltaisista toimenpiteistä?

 

Reippaimman kannan kysymykseen ottaa Kokoomus, joka kannattaa ”korjaushoitojen mahdollistamista myös alle 18-vuotiaille. Kyseessä on ennen muuta yksilön itsemääräämisoikeuteen liittyvä kysymys.”

Vihreät painottaa translasten ja -nuorten oikeutta päästä murrosikää viivästyttäviin blokkerihoitoihin. ”Ikäkynnyksen määrittämisen tälle pitää perustua parhaaseen mahdolliseen tutkimustietoon. Yli 15-vuotiaiden tulisi saada juridinen sukupuolensa korjattua viranomaisille, lääketieteellisten hoitojen tilanteesta riippumatta.”

Siihen, minkä ikäisille Vasemmistoliitto tarjoaisi hoitoja, ei saada vastausta. Sen sijaan puolue vastaa varmana: ”Uudistamme translain itsemääräämisoikeuden pohjalta. Suomen ihmisoikeuksia loukkaava translaki on häpeällinen.”

Keskusta ja RKP mahdollistaisivat hoidot myös alaikäisille heidän vanhempiensa luvalla.

Vihreiden tapaan SDP eriyttäisi juridisen sukupuolen ja lääketieteelliset hoidot toisistaan. Puolueen mukaan ”täysi-ikäisen oikeudet ovat suuremmat kuin alaikäisen lapsen oikeudet silloin, kun ryhdytään peruuttamattomiin lääketieteellisiin toimenpiteisiin sukupuolen korjaamiseksi.”

Kokoomus, RKP, Keskusta ja Vihreät sallisivat hoidot alaikäisille.

Selkeästi täysi-ikäisyyttä vaativat Siniset, Seitsemän tähden liike, SDP, Perussuomalaiset ja KD.

”Nykylain edellyttämä täysi-ikäisyys on ehdoton edellytys. Lapsille ja nuorille on annettava kasvurauha, sillä hormonihoitojen seuraukset voivat olla peruuttamattomia. Murrosiän vaihtuvien kokemusten perusteella aiheutettaisiin muutoksia, joita ihminen voi myöhemmin syvästi katua ”, KD perustelee.

 

Ketkä ovat yhteiskuntamme heikoimmassa asemassa olevia ja mitä puolueenne tekisi heidän auttamisekseen?

 

Lasten, vanhusten ja vammaisten asialla ilmoittivat olevansa KD, Seitsemän tähden puolue, Siniset ja Perussuomalaiset. Ainoana puolueena KD korosti elämän suojelua koko elinkaaren pituudelta.

”KD:n ideologian ytimessä on kristillisen ihmiskuvan pohjalta jokaisen ihmisen ihmisarvo. KD on ajanut elämän suojelua, koskipa se sitten syntymätöntä lasta tai eutanasian vastustamista. Olemme vaatineet inhimillistä ja arvokasta vanhustenhoitoa, koska mielestämme se on yhteiskunnan kunniatehtävä. Samoin vammaiselle ja pitkäaikaissairaalle kuuluvat elämänmittaiset asumis- ja tukipalvelut.”

Siniset ilmoittaa ajavansa perinteisten arvojen mukaista perhemyönteistä politiikkaa. ”Erityisesti nostamme esille omaishoitajat, joiden työ on korvaamattoman arvokasta autettavalle ja myös yhteiskunnalle, kun hoidon ja avun tarpeessa oleva saa tukea läheltä. Omaishoitajien työtä on nykyistä paremmin tuettava sekä suoraan taloudellisesti että tarjoamalla nykyistä enemmän tukipalveluita.”

SDP lisäisi valvonnan resursseja hoitolaitosten valvontaan ja vaatii lainsäädäntöä hoitajien vähimmäismäärästä sekä korottaisi pieniä eläkkeitä.

Puolue nostaakin keskusteluun vaikeasti kehitysvammaiset, ympärivuorokautisessa laitoshoidossa olevat pitkäaikaissairaat sekä kotihoidossa olevat vakavasti muistisairaat. SDP:n mukaan heikoilla ovat myös pienituloiset eläkeläiset, joiden tulot eivät tahdo riittää ruokaan ja lääkkeisiin.

Keskusta nostaa ykköshuolekseen lapsiperheköyhyyden, nuorten syrjäytymisen ja pienituloiset eläkeläiset. Nuorille puolue tarjoaisi mielenterveyspalveluja ja harrastustakuun ja köyhille lapsiperheille se esittää harkinnanvaraista ylimääristä lapsilisää. Takuueläkettä puolue nostaisi sadalla eurolla.

Vasemmistoliitolla on piikki auki, ja Kokoomus muistuttaa, että tulonsiirrot vaativat korkean työllisyyden.

Toimeentulotuen varassa elävät, yksinhuoltajat sekä takuueläkkeen tai kansaneläkkeen varassa elävät ovat Vasemmistoliiton sydämellä. Puolue luopuisi työttömiä ”kuristavista karensseista” ja tarjoaisi mahdollisuuden opiskella työttömyysturvalla. Puolue korottaisi myös perusturvaetuuksia ja asumistukea. Lisäksi puolue nostaisi pienimpiä eläkkeitä asteittain 1000 euroon ja siirtyisi ”vastikkeettomaan 800 euron suuruiseen perustuloon kaikille.”

Myös RKP nostaisi takuueläkettä. Lisäksi puolue panostaisi mielenterveystyöhön, yksinhuoltajien asemaan ja varhaiskasvatukseen. ”Opiskelijoiden työ on opiskella, joten siksi heidän toimeentulo pitää turvata. Me palauttaisimme opintotuen opintorahapainotteiseksi ja korottaisimme tulorajoja.”

Henkilöt, joilla on jatkuvia vaikeuksia elämän perusasioiden kanssa eikä todellisia mahdollisuuksia vaikuttaa tilanteensa kohentumiseen, huolettavat Kokoomusta. Heitä ovat esimerkiksi asunnottomat, pitkäaikaistyöttömät, pienen eläkkeen varassa elävät vanhukset tai sosiaalisista ongelmista kärsivien perheiden lapset. Heidän auttamisekseen puolue etsisi yksilöllisiä ratkaisuja. ”Viime kädessä kaikkien heikossa asemassa olevien ihmisten auttamiseen tarvittavat tulonsiirrot, palvelut ja yhteisölliset auttamiskeinot voidaan turvata vain korkean työllisyyden avulla. Muuta tietä ei ole.”

Vihreät muistuttaa, että joka kymmenes lapsi elää köyhyydessä. Puolue vähentäisi köyhyyttä ”nostamalla perusturvaa ja vahvistamalla palveluja, joilla voidaan tavoittaa ne, jotka apua tarvitsevat.” Puolue kantoi huolta nuorista, ”jotka on syrjäytetty koulutuksen ja työn ulkopuolelle, ympärivuorokautista hoivaa tarvitsevista vanhuksista, paperittomista maahanmuuttajista.”

Perussuomalaiset sen sijaan korostaa suomalaisten auttamista, eikä puolue ”halua panna resursseja maahanmuuttoon eikä globaalin huono-osaisuuden hoitamiseen.”

Perussuomalaisten mukaan hyvinvointivaltion resursseja on kohdennettava ”oleellisiin kohteisiin”, sillä ikääntymisen ja heikon syntyvyyden vuoksi veroja maksavien kansalaisten osuus pienenee.