Kirkon tehtävä on julistaa Sanaa ymmärrettävästi

Muusikko Pekka Simojoen mukaan kirkon tulisi uudistaa toimintaansa sen tehtävästä käsin, ei vain perinteitä vaalien.

Pekka Simojoella on ollut vauhdikas kevät. Hän on toteuttanut kahta pitkäaikaista unelmaansa. Alkukeväästä julkaistiin hänen englanninkielinen ylistyslevynsä Nordic Praise. Maalis-huhtikuussa hän oli EtCetera-kuoron kanssa kiertueella lapsuuden maisemissaan Ambomaalla Namibiassa.

– Kiersimme Ambomaalla kymmenen päivää ja pidimme afrikkalaisten kaupunkien kaduilla konsertteja. Kamat pystyyn ja ”oshilumbut” eli valkoiset alkavat tanssia ja laulaa. Afrikkalaiset tulevat ihmeissään katsomaan, Simojoki kertoo.

Nordic Praise syntyi paikkaamaan sitä puutetta, että Suomeen tuodaan paljon hengellistä musiikkia, mutta viedään ulkomaille vähän. Kyselyjä englanninkielisestä levystä Simojoki sai niin ulkomailta kuin Suomestakin. Simojoki alkoi kääntää ylistyshenkisiä kappaleitaan amerikkalaisen kanttorin Margaret Vainion kanssa englanniksi ja levylle ne laulettiin Hanna-Maria Heleniuksen TriSis-lauluryhmän johdolla.

– Siitä tuli yksi elämäni parhaista levyistä. Ajattelin, että ei tarvitse sitten vanhainkodissa katua, olisiko se kannattanut tehdä. Tiedän, että levyä on jo aika monessa maassa yksityisillä ihmisillä ja seurakunnissa, Intiaa ja Etelä-Afrikkaa myöten.

Lähes 700 laulun mies

Pekka Simojoki on tehnyt muusikonurallaan lähes 700 laulua. Yksi tunnetuimmista on Tulkoon joulu, josta Suomen johtavat raskaan rockin laulajat tekivät viime vuonna oman versionsa. Videopalvelu YouTubessa musiikkivideota on katsottu yli 800 000 kertaa.

– On ollut mielenkiintoista seurata keskustelua, jota kappaleesta on käyty YouTubessa. Joku ulkomaalainen kysyy, mitä ne oikein laulavat. Sitten joku kääntää sanat. Toinen käy sanomassa, ettei ainakaan usko Jumalaan. Toinen sanoo, että mietihän vielä asiaa. Siellä palstoilla puhutaan Jeesuksesta. Ajattelin, että näin se oli varmaan tarkoitus mennä. Jumalan suunnitelmat ovat käsittämättömiä.

Mutta miten sävelet ja sanat yhdellä miehellä riittävät 700 lauluun?

– Sanoja ja säveliä on rajattu määrä, mutta niitä voi asettaa rajattomasti eri järjestykseen. Jos pelkäisi sitä, plagioinko jotain tai onko joku tämän jo säveltänyt, eihän sitä uskaltaisi mitään tehdä. Lähden siitä, että laitan jokaiseen lauluun jotain uutta, ja ne vanhat sanat ja sävelet saavat taas uuden merkityksen.

– Sanat ja sävelet ovat vain välineitä, joilla kuvataan sitä, mitä nähdään. Se, mitä näet ja koet, on aina uutta.

Jämähtänyt uudistuskirkko

Musiikilla voi olla suuri vaikutus seurakuntien uudistuksessa ja herätyksessä. Tämä pitäisi Simojoen mukaan tajuta Suomen kirkossa, ja uuteen musiikkiin pitäisi satsata enemmän.

– Musiikki rakentaa pyhän ja yhteisöllisen ilmapiirin. Musiikilla on erittäin tärkeä osa varsinkin nuoren sukupolven tavoittamisessa, se on tämän ajan kieltä.

Simojoki muistuttaa luterilaisen kirkon alkuperäisestä tehtävästä toimia uudistusliikkeenä, jolle tärkeää oli se, että ihmiset ymmärtävät Jumalan sanan. Suomen ev.lut. kirkko on Simojoen mielestä unohtanut alkuperäisen luonteensa.

– Vaikka me olemme Sanan kirkko, me olemme myös ymmärtämisen kirkko. Keskiajan katolisuudessa ihmiset tulivat kirkkoon, mutta eivät ymmärtäneet, kun kaikki oli latinaksi. Uskosta tuli maagista ja mystistä.

– Me olemme uudistuskirkko, mutta meidän musiikkimme ja toimintakulttuurimme ovat jämähtäneet 1500-luvulle. Se on aivan käsittämätöntä, Simojoki sanoo.

Lähdetään liikkeelle tehtävästä

Kirkko pitää Simojoen mukaan rystyset valkoisina kiinni perinteistä, mutta tämä ei auta, jos ihmiset eivät ymmärrä niiden sisältöä. Jumalanpalvelusta uudistettaessa pohditaan vain sitä, kuinka perinteitä saataisiin elävämmäksi.

– Mitä, jos lähdettäisiin liikkeelle siitä, mikä on meidän tehtävämme eikä siitä, mikä on perinteemme. Meidän tehtävämme on julistaa evankeliumia niin, että ihmiset ymmärtävät sen ja se kolahtaa, Simojoki muistuttaa. Kaikki muu on lopulta enemmän tai vähemmän turhaa.

Hän viittaa anglikaaniseen Holy Trinity Brompton -seurakuntaan Lontoossa. Seurakunta pohti aikanaan, kuinka se voisi tavoittaa nykyajan ihmisen. Perinteisen aamujumalanpalveluksen lisäksi alettiin järjestää joka sunnuntai-ilta moderni jumalanpalvelus, jossa maallikoilla on keskeinen rooli.

– Viimeksi kun kävin siellä, perinteinen messu oli säilynyt, mutta sen lisäksi pidetään joka sunnuntai kahdeksan modernia jumalanpalvelusta.

Seurakunta on joutunut ottamaan nyt kolme kirkkoa käyttöön, jotta kaikki ehditään pitää.

– Ajattelin, että mitä ihmettä, olen tuhlannut aikaani, kun olen yrittänyt muuttaa perinteistä jumalanpalvelusta. Eihän se ole muuttunut käytännössä ollenkaan neljänkymmenen vuoden aikana. Muutosvastarinta on kova.

– Tehdään tähän rinnalle toinen. Se on pienessäkin seurakunnassa täysin mahdollista, Simojoki ehdottaa.

Seurakunta on nyyttärit

Luterilaisuuden suuria oivalluksia oli myös ajatus yleisestä pappeudesta. Maallikoilla tuli olla keskeinen merkitys seurakunnassa. Mutta tämänkin me olemme Pekka Simojoen mukaan unohtaneet.

– Seurakunta on kuin pöytä. Meillä lännessä on hienot tammesta tehdyt pöydät, kultalusikat ja posliiniastiat. Me kokoonnumme pöydän ympärille joka sunnuntai ja jäämme odottamaan, millaista ruokaa pappi on tehnyt. Ja sitten me syömme hiljaisuuden vallitessa ja lähdemme kotiin.

– Afrikassa se on rämä pöytä, joka tuskin pystyssä pysyy. Köyhät ihmiset tuovat siihen eväitään. Kun jokainen tuo vähän, yhdessä ollaan rikkaita. Seurakunta on nyyttärit, hän sanoo oivaltaneensa.
Simojoen mukaan lännessä kristittynä eläminen on ulkoistettu ammattilaisille, jotka uskovat ja elävät meidän puolestamme. Tällainen ei kuitenkaan ole mikään aito seurakunta.

– Jos kristittynä eläminen ulkoistetaan, sitten sitä ei sisäistetä. Ja jos se sisäistetään, sitä ei silloin ulkoisteta, Simojoki sanailee.

Pekka Simojoki tuo oman annoksensa Kansanlähetyspäiville lauantain 5.7. junnukanavassa (kello 13) sekä hoitavan sanan illassa (Taulumäen kirkko kello 21.30).

Mies laulujen takana

• Syntynyt 1958 Kemissä. Viettänyt lapsuutensa Namibiassa. Nyt asuu Kangasalla.
• Perhe: Arja-vaimo ja neljä lasta, joista nuorin asuu vielä kotona.
• Perustanut muun muassa Jakaranda- ja EtCetera-kuorot sekä Exit-yhtyeen.
• Julkaissut eri kokoonpanojen kanssa yli 50 äänitettä, joista platinalevyn sai ”Pidä minusta kiinni” ja
• kultalevyyn ylsivät ”Kuule minun ääneni”, Anna-Mari Kaskisen ja Petri Laaksosen kanssa toteutettu ”Lauluja särkyneille” , soololevy ”Puolimatkan majatalo” sekä ”Ylistys”.
• Suomen ev.lut. kirkon virsikirjassa on viisi Simojoen sävellystä, Viisikielinen-laulukirjassa kymmeniä.
• Koulutukseltaan teologian maisteri.
• Kirkolliskokousedustaja.

Mitä Simojoelle tulee mieleen sanasta…

Namibia – toinen kotimaa
Herätys – kristityn normaali olotila
Gospel – elämänmaku
Perhe – Kasvupohja
Kirkolliskokous – Byrokratia
Luterilaisuus – Isien verevä usko, joka meiltä on vähän kadoksissa
Jeesus – Kaikki, mitä on