Epämääräinen lähetysasiakirja Kirkkojen maailmanneuvostolta
Kirkkojen maailmanneuvoston (KMN) vuonna 2012 julkaisema uusi lähetysasiakirja ”Yhdessä kohti elämää” (Together towards life) saataneen pian myös suomen kielellä. Tämä on tärkeää, jotta sitä päästäisiin laajemmin arvioimaan myös Suomessa. Asiakirja oli keskeisesti esillä KMN:n yleiskokouksessa Etelä-Korean Busanissa tässä kuussa.
Eri tahoja edustavat suomalaisteologit ovat esittäneet kritiikkiä asiakirjasta. Toukokuussa antamassaan haastattelussa (20.5. Kotimaa24.fi) kirkon lähetyskeskuksen johtaja Risto Jukko totesi: ”Lähetysasiakirjan suurin puute on ohut ristin teologia ja vanhurskauttamisen näkökulman puuttuminen”. Piispa Matti Repo kiinnitti samassa haastattelussa huomiota siihen, että asiakirjassa Pyhän Hengen tehtävää ei ole kuvattu niin kuin se ymmärretään klassisessa luterilaisessa teologiassa. Repo totesi myös, että ”Raamatun mukaan Pyhä Henki palauttaa mieleen kaiken, mitä Poika on puhunut. Hengen tehtävä on jatkaa Pojan työtä. Postmoderni filosofia tuottaa postmodernia oppia Pyhästä Hengestä. Se irtoaa pelastuksesta ja Kristuksesta.”
Vastailmestynyt Suomen Teologisen Instituutin kirja ”Lähetys globalisoituvassa maailmassa” sisältää Timo Eskolan vielä kriittisemmän analyysin KMN:n lähetysasiakirjasta. Eskolan mukaan ”asiakirjan käsitys missiosta on tietyllä tavalla kirkkojen toimintaan liittyvä, mutta samalla lähetystyö ei enää kuitenkaan perustu sovitustyöhön.” ”Esimerkiksi uskonnon vaihtamisesta ei ole ensinkään kyse [– –]. Missio pyrkii ’luomakunnan kukoistukseen’. Tämä puolestaan tapahtuu voimaannuttamisen avulla – ei Kristuksen kuoleman ja syntien anteeksiantamisen kautta. Käännyttävä työ olisi mieletöntä jo siksi, että [– –] paikallinen ’viisaus ja kulttuuri’ on jo sellaisenaan Jumalan Hengen aikaansaamaa.”
Tästä asiakirjasta voivat Eskolan mukaan omia ajatuksiaan löytää niin karismaatikot kuin uskontojen välisiä eroja vähättelevät universalistitkin. ”Ainoa joukko, joka tuskin löytää omia lauseitaan näiltä riveiltä, on perinteinen luterilaisuus. Lain ja evankeliumin erottamista on täältä turha etsiä, eikä kirkon hengellisen työn tavoitekaan vastaa käsitystä evankeliumin virasta”, kirjoittaa Eskola.
Kriittistä analyysia on tärkeä kuunnella, sillä asiakirjan ilmaukset ovat paikoitellen epämääräisiä esimerkiksi puhuttaessa julistuksesta ja kääntymyksestä. Kirkkohistoria opettaa, että Jumalan Hengen työn erottaminen Jumalan sanan konkreettisista opetuksista ja Kristuksen evankeliumista johtaa harhaan. Kun Henki irtoaa Sanasta, vain ihmisen mielikuvitus on rajana sille, mitä aletaan nähdä Pyhän Hengen työnä maailmassa. Raamatun mukaan Jumalan Hengen ydintyö kaikkialla maailmassa on avata ihmiselle hänen syntisyytensä, Jumalan pyhyys ja Kristuksen sovitustyön välttämättömyys ja riittävyys.