Harhaanjohtavaa kampanjointia
Kirkolliskokousedustaja Johanna Korhonen ja tutkija Sari Roman-Lagerspetz ovat jo muutaman vuoden ajan lukuisilla yleisönosastokirjoituksilla ja mediaesiintymisillä käyneet väsymätöntä sotaa perinteistä lähetystyötä tekeviä järjestöjä vastaan. He kyseenalaistavat klassista kristillistä perhekäsitystä ja sukupuolimoraalia edustavien herätysliikkeiden toiminnan. Korhonen ja Roman-Lagerspetz kuuluvat kirkossa vaikuttavan Tulkaa kaikki -liikkeen sisäpiiriin. Tämä liike on avoimesti asettanut keskeiseksi tavoitteekseen klassisen kristillisen sukupuolimoraalin muuttamisen.
Korhosen ja Roman-Lagerspetzin viimeisimpiin hyökkäyksiin kuuluu Kotimaa-lehdessä 31. lokakuuta ollut kirjoitus ja linkki PowerPoint-esitykseen, jossa Lähetysseuraa ja Pipliaseuraa lukuun ottamatta viittä suomalaista kirkollista lähetysjärjestöä syytetään naisten ja homoseksuaalien syrjimisestä sekä syrjintärikokseen kehottamisesta. Syytökset nousevat ideologisesta ääriajattelusta ja ovat täysin paikkansapitämättömiä. Yhtäkään näistä järjestöistä ei ole milloinkaan järjestöinä todettu syylliseksi siihen, mistä niitä syytetään.
Se kuinka äärimmäisestä ajattelusta on kyse, käy ilmi kun mainitussa esityksessä perustellaan esimerkiksi Suomen Evankeliumisyhdistyksen syrjivyyttä toteamalla järjestön pitäytyvän ”Pyhän Raamatun opetukseen avioliitosta miehen ja naisen liittona”. Lähetysyhdistys Kylväjän syrjivyyttä perustellaan heidän käsityksellään, jonka mukaan: ”Avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto ja sukupuolisuhde kuuluu avioliittoon.” Nämä käsitykset, sen paremmin kuin muutkaan esityksessä mainitut klassiset kristillis-raamatulliset vakaumukset, eivät tietenkään todellisuudessa ole syrjiviä. Ne ovat syrjiviä ainoastaan klassisen avioliittokäsityksen romuttamiseen tähtäävässä retoriikassa. Se, kuinka evankeliumin ja koko Raamatun vastaisia Roman-Lagerspetzin ja Korhosen itsensä edustamat sukupuolieettiset näkemykset ovat, lienee selvää jokaiselle, joka tuntee Raamattunsa edes pintapuolisesti. Niin kuin luterilaisen kirkon tunnustuskirjat sanovat: ”evankeliumihan … ei kumoa valtiota eikä perhettä, vaan vaatii nimenomaan, että ne on säilytettävä jumalallisina järjestyksinä ja että rakkautta tulee harjoittaa näiden järjestysten puitteissa” (Augsburgin tunnustus XVI).
Korhosen ja Roman-Lagerspetzin kirjoittelut ja heidän vaikutuksensa siihen, että useilta lähetysjärjestöiltä on vähennetty heille kirkossa sovitun järjestelmän puitteissa suositeltavaa rahoitusta, on itsessään näitä lähetystyöntekijöitä kohtaan syrjivää. Se kohdistuu lähetyskentillä naisten ja lasten aseman parantamiseksi tehtävää työtä vastaan. Heidän työskentelynsä vaikuttaa suoraan lähetysmaiden naisten ja lasten aseman heikkenemiseen. Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta historiassa, kun maailman parantamiseen tähtäävä toiminta johtaakin todellisuudessa ihmisten tilanteen pahenemiseen.
Todella erikoisista toimintatavoista kertoo se, että kyseisten naisten hyökkäys tuli juuri samaan aikaan kun heidän kanssaan samaan Tulkaa kaikki -liikkeen sisärenkaaseen kuuluva Vesa Hirvonen useaan otteeseen julkisuudessa on kutsunut tämän parjauskampanjan kohteena olevia lähetysjärjestöjä neuvottelupöytään ”kärsivälliseen keskusteluun”, ”yhteyden löytämiseksi” ja ”luottamuksen” rakentamiseksi.