Kirkkokansan liitto perustettiin – kuusi järjestöä mukana
Kansanlähetyksen toiminnanjohtaja Daniel Nummela allekirjoittaa Kirkkokansan liiton perustamisasiakirjaa. Hänen vierellään vasemmalta alkaen Tom Säilä (Sley), Stig-Erik Enkvist (LFF), Lauri Vartiainen (SROS), Timo Laato (LSRY) ja Albert Häggblom (Slef). Kuva: Martti Pyykönen
Kuusi herätysliikejärjestöä perusti keskiviikkona 28. lokakuuta uuden yhteistyöelimen Kirkkokansan liitto ry, ruotsiksi Förbundet Kyrkfolket r.f. Liiton tarkoituksena on edistää jäsenjärjestöjensä kautta tunnustuksensa mukaista toimintaa kunkin herätysliikkeen omaa hengellistä perinnettä kunnioittaen. Liitto edistää luterilaista uskoa ja tukee jäsenjärjestöjensä hengellistä elämää.
Kirkkokansan liittoon kuuluvat Laestadianernas Fridsföreningars Förbund (LFF), Länsi-Suomen Rukoilevaisten yhdistys (LSRY), Suomen Ev.lut. Kansanlähetys (SEKL), Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys (Sley), Suomen Raamattuopiston Säätiö (SROS) ja Svenska Lutherska Evangeliföreningen i Finland (SLEF).
Liitolla ei ole henkilöjäseniä, vaan yksityishenkilöt voivat olla osa sitä jäsenjärjestöjen kautta. Kirkkokansan liitto ei ole uusi kirkkokunta eikä se pyrki sulauttamaan herätysliikkeitä toisiinsa.
– Arvostamme kunkin herätysliikkeen omaa hengellistä perintöä ja haluamme rohkaista vaalimaan sitä. Kun usko ja tunnustus on yhteinen, eivät erilaiset perinteet ole este tiivistyvälle yhteistyölle, sanoo Kirkkokansan liiton hallituksen puheenjohtaja Lauri Vartiainen.
Tavoitteena on muodostaa valtakunnallinen sateenvarjo, jonka alla jokaisella on mahdollisuus löytää Jumalan sanalla ja sakramenteilla ravitseva hengellinen koti. Merkittävin tehtävä käytännössä on tukea ja koordinoida jäsenjärjestöjen messuyhteisöjen perustamista ja toimintaa.
Kirkkokansa palvelee myös niitä, jotka ovat eronneet kirkosta
Kansanlähetyksen toiminnanjohtaja Daniel Nummela iloitsee Kirkkokansan järjestäytymisestä.
– Kirkkokansa on seurausta usean vuoden yhteisestä työstä ja rukouksista. Vaikka perustettu yhdistys ei ole kirkko, tiivistyneen yhteistyön kautta haluamme palvella myös heitä, jotka ovat päätyneet lähtemään Suomen ev. lut. kirkosta.
– Jatkossa joudumme miettimään erityisesti kysymystä pappisvihkimyksistä. Emme voi odottaa loputtomiin niiden järjestymistä niille työntekijöille, jotka eivät Raamattuun sidotun omantunnon vuoksi voi osallistua yhteisvihkimyksiin [papiksi vihittävien naisten kanssa], Nummela pohtii.
Liiton toimintaa ja teologista yhteistyötä ohjaa erillinen yhteistoiminta-asiakirja, jonka periaatteisiin STI:n puitteissa toimivat järjestöt ovat sitoutuneet jo aiemmin.
Piditkö artikkelista? Katso myös:
Kirkkokansan liitto perustetaan – ”Emme halua jättää ketään kodittomaksi”’
