Kipa ryhtyi vegaaniksi ja heräsi joka aamu viideltä ollakseen kunnon joogi – ”Ajattelin vain itseäni”

Jooga yleistyi Suomessa 2000-luvun taitteessa. Kipa Mikkola osallistui silloin sattumalta joogakoulun avajaisiin.

– En tiennyt joogasta mitään, mutta viehätyin nähdessäni avajaisissa esitetyn joogasarjan – se näytti kauniilta.

Kipa oli elänyt villejä nuoruusvuosia, mutta vähitellen hän oli alkanut kaivata elämälleen uutta suuntaa. Jooga tuntui olevan vastaus tuohon etsintään.

”Käännyin sisäänpäin”

Joogakoulussa kerrottiin, että joogassa tavoitellaan kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä kehon ja mielen yhteyttä. Kipa Mikkola huomasi olevansa taitava siinä ja edistyvänsä nopeasti.

Hän alkoi mennä aikaisin nukkumaan ja herätä viideltä aamulla ehtiäkseen joogata. Hän siirtyi vegaaniseen ruokavalioon ja jätti sokerin. Lisäksi hän alkoi lukea henkistä kirjallisuutta ja luopui televisiosta.

– Kirjoissa sanottiin, että jumaluus asuu meissä. Jos puhdistaisimme kehomme ja avaisimme mielemme, pääsisimme tuohon jumaluuteen käsiksi, Kipa kertoo.

– Käännyin sisäänpäin ja aloin ajatella vain itseäni ja omaa hyvinvointiani. Minusta tuli henkinen etsijä. Nyt kristittynä ajattelen, että se vei minua rakastamaan enemmän itseäni kuin lähimmäistäni.

Henkimaailma avautuu

Kipa Mikkola päätti opiskella joogaohjaajaksi ja kävi Intiassa asti joogin opissa. Suomessa hän aloittikin joogan ohjaamisen, mutta pian hän alkoi tuntea selittämätöntä pahaa oloa ja kuristavaa tunnetta kurkussaan. Joogapiireissä sitä ei välttämättä pidetty huonona asiana vaan merkkinä henkisen tien prosessista, jossa oma pimeys tulee kohdattavaksi.

Kipa ja hänen silloinen miesystävänsä päättivät ottaa pienen irtioton arjesta ja matkustivat Intiaan. Matkalla Kipa tuli raskaaksi. Se antoi pätevän syyn jäädä pois joogaohjaajan hommista. Nuori äiti ­palasi joogakoululle kaksi vuotta myöhemmin. Myös paha olo palasi.

Sitten tuli vielä ero lapsen isästä. Kipa oli eron jälkeen pirstaleina ja haki apua energiakursseilta. Hän alkoi tehdä myös itse energiahoitoja sekä nähdä ihmisissä ja ympäristössään energiavirtoja ja henkiä. Kaikki henget eivät olleet luonteeltaan ystävällisiä, joten nainen hankki suojakseen kristalleja ja eteerisiä ­öljyjä.

– Olin ahdistunut. Elämä oli aika levotonta, ja eron jälkeen minulla olikin monia suhteita ja eroja.

Doreen Virtuen esimerkki rohkaisi

Jossain vaiheessa Kipa alkoi miettiä, oliko hänen touhuissaan mitään järkeä. Sitten hänen ystävänsä pudotti uutispommin.

– Hän kertoi löytäneensä Jeesuksen ja että Jeesus rakastaa myös minua.

Ystävä ei ollut ainoa, joka kylvi Kipan sydämeen uskon siemeniä. Jo vuosia aiemmin hän oli kohdannut katuevankelistan, joka oli rukoillut hänen puolestaan.

– Rukouksessa minusta tuntui kuin päälleni olisi kaadettu vettä. Kysyin, mistä tämä voima on peräisin. Hän kertoi, että Pyhältä Hengeltä. Luin kohtaamisemme jälkeen hetken Raamattua, mutta se tyssäsi sukuluetteloihin.

Ratkaiseva hetki Kipalle oli se, kun hän näki videon, jossa tunnettu enkelihoitaja ja uushenkinen vaikuttaja Doreen Virtue kertoi tulleensa uskoon vuonna 2017.

– Pystyin samaistumaan hänen kokemuksiinsa. Tiesin heti, että olin elänyt valheessa viimeiset kaksikymmentä vuotta.

Kipa lähti saman tien kirkkoon ja rukoili: ­”Jeesus, jos olet totta, tule elämäni Herraksi.” Seuraavana aamuna maailma oli muuttunut.

– Ymmärsin, että uushenkisyydessä ollaan tekemisissä pahojen henkien ja voimien, ei hyvän Jumalan kanssa.

Ihminen ei ole Jumala

Ensimmäinen vuosi uskossa oli Kipa ­Mikkolalle raskas. Hän jatkoi joogaohjaajana, josta hänen elantonsa oli kiinni, mutta se tuntui päivä päivältä yhä ristiriitaisemmalta. Yksi parisuhde päättyi jälleen eroon. Samaan aikaan hänellä oli valtava palo julistaa Jeesusta.

– Ajauduin uupumukseen. Siitä alkoi ­Jumalan työ. Kun en muuta jaksanut, viivyin vain hiljaa Jumalan kasvojen edessä.

Tätä nykyä Kipa viimeistelee sosionomin opintojaan ja on mukana uushenkisiä tavoittavassa työryhmässä Hengen uudistus kirkossamme ry:ssä. Lisäksi hän seurustelee kristityn miehen kanssa.

– Aiemmissa suhteissani ei ollut mitään suuntaa, mutta nyt tavoitteenamme on mennä naimisiin, jos kaikki menee hyvin. Se on myös vähän pelottavaa tällaiselle sitoutumiskammoiselle.

Kipa ajattelee, että hänen sitoutumispelkonsa kumpuaa hänen huonoista kokemuksistaan miehistä.

– Sitoutuminen on merkinnyt minulle itsensä menettämistä ja kahletta. Oikeasti sitoutuminen ei ole vankila, vaan se on elämän jakamista toisen kanssa silloinkin, kun on vaikeaa. Avioliitto on kaunis Jumalan lahja.

Tärkeintä Kipalle on kulkea Jeesuksen kanssa ja hänen lähellään.

– Aiemmin pidin itseäni jumalallisena, ja koko ajan piti olla kehittämässä itseään. Nyt en selviäisi ilman Jeesusta.

Piditkö jutusta? Saatat pitää myös:

Anni Sinilahti vaihtoi uushenkisyyden Jeesukseen

Sofia Ziessler-Korppi: ”Jooga vie ihmisen syvälle illuusioon”