Jumalan valtakunta on sisäistä todellisuutta
Kristinuskossa voi huijata muita, mutta ei Jumalaa. Hän tietää aina, vastaako ihmisen suun tunnustus myös hänen sydämensä luottamusta.
UUSI TIE -LEHTI ON PERUSTAMISESTAAN 1960-luvulta lähtien sisältänyt lähes jokaisessa numerossaan haastattelun, jossa joku kertoo, miten hän löysi uskon ja mitä se hänelle merkitsee. Näissä todistuksissa kerrotaan usein siitä sisäisestä rauhasta, minkä Jeesuksen kohtaaminen tuo mukanaan. Myös tämän lehden takasivulla nuori Tuuli Marenk kertoo sisäisen levon löytymisestä uskoontulossa.
JEESUKSEN LAHJOITTAMAA sisäistä rauhaa ei tulisi vähätellä. Kun häneltä aikoinaan tiedusteltiin Jumalan valtakunnan tulemisesta, hän vastasi, että se on ”sisäisesti teissä”. Jumalan valtakunta ei tässä ajassa välttämättä tule ulkonaisena mullistuksena, mutta se sisältää aina yhteyden syntymisen Jumalaan: ihminen saa rauhan Jumalan kanssa. Jumalan rakkaus vuodatetaan ihmisen sydämeen, niin kuin apostoli Paavali selittää.
Uskon varmuuden syy on ihmisen ulkopuolella Kristuksen persoonassa ja työssä.
Miljoonat ihmiset ovat kristillisen kirkon historian aikana tulleet Jeesuksen tykö eri reittejä pitkin. Vaikka Kristus itse on ehdottomasti ainoa tie Jumalan yhteyteen, on monta tietä löytää Kristuksen luokse. Toisille se tapahtuu hiljaisena vakaumuksen kasvuna, jonka tuloksena tänään voi sanoa uskovansa Jeesukseen. Toisille se on rajumpi kertakaikkinen kääntymys ja muutos. Tärkeintä ei ole se, millainen tie on vienyt Jeesuksen luokse, vaan se, että voimme tänään sanoa uskovamme häneen. ”Sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan”, kirjoittaa Paavali. (Room. 10:10)
KRISTINUSKO EI OLE VAIN tiettyä ulkonaista käytöstä tai muotoa. Se ei ole vain aktiivisuutta ja toimintaa. Se ei myöskään ole vain tietty epämääräinen tunne tai hyvä olo. Siihen kuulu väistämättä aina vilpitön sydämen usko eli luottamus Jeesukseen Kristukseen. Tänäänkin voidaan monen kohdalla todeta kuuluisan kirkkohistorian henkilön tavoin, että ”yksi sinulta puuttuu ja sen mukana kaikki: Kristuksen sisäinen tuntemus”.
Kristinuskossa voi huijata muita, mutta ei Jumalaa. Hän, joka näkee ja tuntee jokaisen ihmisen, näkee myös tämän sydämen tilan. Jumala tuntee omansa. Hän tietää aina, vastaako ihmisen suun tunnustus myös hänen sydämensä luottamusta.
ETSIVIÄ JA EPÄVARMOJA TULEE rohkaista ahkeraan Raamatun sanan käyttämiseen, sen kuulemiseen ja lukemiseen. Usko lahjoitetaan ja se kasvaa Jumalan sanan kautta. Jumala itse antaa ihmiselle uskomisen armon ja varmuuden Jumalan lapseudesta. Sisäinen rauha ja lepo on tämän varmuuden seurausta. Se ei ole aina ulkonaista rauhallisuutta ja vapautumista kaikista ahdistuksista. Se ei ole varmuutta itsestään ja omasta uskostaan. Uskon varmuuden syy on ihmisen ulkopuolella, Kristuksen persoonassa ja työssä. Se on pohjimmainen luottamusta siihen, että kaikki on Isän kädessä, eikä mikään voi ryöstää meitä hänen kädestään. Se on varmuutta syntien anteeksiantamuksesta ja Jumalan lapseudesta, jotka eivät ensinnäkään riipu minusta, vaan kokonaan Jeesuksesta Kristuksesta, joka on ne minulle ansainnut.
KESÄN LÄMPÖ JA KAUNEUS sen enempää kuin inhimillinen ystävyys ja hyvinvointi eivät yksinään riitä rauhoittamaan ihmisen mieltä epävarman tulevaisuuden, mahdollisen sairauden ja varman kuoleman edessä. Siihen tarvitaan itseään verrattoman paljon suurempi, Jeesus Kristus, joka lupaa: ”Minun rauhani – sen minä annan teille, en minä anna niin kuin maailma antaa. Älköön teidän sydämenne olko murheellinen älköönkä peljätkö.” (Joh. 14:27)
Piditkö artikkelista? Saat lisää mielenkiintoisia juttuja tilaamalla Uuden Tien verkkolehden tästä. Jaa artikkeli myös sosiaalisessa mediassa.
Tutustu myös visioomme alla olevan videon kautta:
