”Seurakunnassamme saa olla äijänä mukana”
Turun Mikaelinseurakunnan nuorisopastori Jonathan Westergård kertoo, että heidän seurakunnassaan näkyy selvästi nuorten kasvanut kiinnostus uskoa kohtaan. Erityisesti tämä koskee poikia, joiden parissa ovat myös aktiivisimmat osallistujat. Tyttöjen määrä ei silti ole vähentynyt. Isoskoulutukseen on imua: viime kesän 140 rippikoululaisesta 80 jatkoi isoskoulutukseen.
– Ajattelen niin, että tyttöjen on helppo olla siellä, missä on myös poikia paljon mukana, mutta jos on paljon tyttöjä, pojat eivät välttämättä uskalla tulla sellaiseen joukkoon.
Westergård ei ole kuullut muista erityisesti poikia vetävistä seurakunnista. Mikaelinseurakunnassa on pohdittu, mikä heidän seurakunnassaan vetää poikia puoleensa.
– Nuoria miehiä ei välttämättä kiinnosta istua ympyrässä kynttilän äärellä. Heillä on enemmän kaipausta Jumalan puoleen kuin pelkkä hiljainen hetki. He kaipaavat haasteita, jotain minkä puolesta kannattaa elää ja kuolla.
Kovin erikoisia temppuja Mikaelinseurakunnassa ei ole tehty. Ajatuksena ei ole se, että työntekijät kehittävät nuorille ohjelmaa ja viihdyttävät heitä, vaan että nuoret saavat olla itse toimijoita. Aitous, ihmisläheisyys ja uskonasioiden luonnollinen esillä pitäminen ovat avainasemassa.
– Nuoret itse kertovat, että seurakunta on heille toinen koti. Se on kuin perhe, jossa saa olla oma itsensä ja kasvaa. Me nuorisotyöntekijät olemme tosissamme uskonasioiden kanssa, mutta samalla olemme rentoja. Olemme keskenämme hyvin eri tyylisiä, mutta meillä on yhteinen päämäärä. Me kaikki haluamme, että mahdollisimman moni tulisi mukaan taivastielle.
Seurakunta on paikka, jossa Jeesus on läsnä
Jonathan Westergård pyrkii siihen, että nuorten olo seurakunnassa voisi olla helppoa ja luontevaa. Hän kutsuu poikia kotiinsa syömään ja saunomaan, ja leirillä voidaan ottaa vaikka painiottelu.
– Seurakunnassamme saa olla äijänä mukana. Saa puhua mopoista tai mistä tahansa. Ei tarvitse pelätä, että pappi suuttuu tai ihmettelee. Nuoret tietävät, että me tykkäämme heistä.
– On tosi tärkeää, että seurakunta ei ala kilpailemaan kaiken muun toiminnan kanssa, vaan seurakunta on paikka, jossa Jeesus on läsnä ja jossa hengelliset tarpeet tulevat tyydytetyksi. Jokainen ihminen kaipaa Jumalan puoleen. Jos sitä ei ole tarjolla, silloin seurakunnan tarjonta voi olla hyvin luotaantyöntävää poikien maailmassa.
Kotitausta ei ole useinkaan kristillinen
Turun Mikaelinseurakunnassa kiinnostavaa on sekin, että aktiivisimmat pojat ovat ammattikoulussa opiskelevia, vaikka myös yläkoululaisia ja lukiolaisia on mukana. Nuorten sosiaaliset taustat ovat hyvin moninaisia. Aktiivisimmat nuoret eivät ole välttämättä niitä, joilla on parhaimmat kotiolot.
– Eräs poika sanoi, että kotona on sekava tilanne, mutta onneksi seurakunnassa voi olla mukana: siellä on hyvä olla.
Opettaja tuli ihmettelemään, miten monet pojat puhuvat koulussa seurakunnasta ja uskosta rohkeasti ja positiivisesti.
Poikien kiinnostus uskoa kohtaan ei myöskään selity vahvalla kristillisellä kotitaustalla.
– Meidän seurakuntamme alueen nuoret tulevat perheistä, joissa ei ole juuri ollenkaan annettu uskonnollista kasvatusta. Rippikouluun tullessa kaikki on heille uutta. Rippikoulu on monille käännekohta. Isosten merkitys on myös suuri. He ovat tosi innoissaan siitä, että nuoremmatkin löytävät kodin seurakunnasta.
Jonathan Westergård on korona-aikana käynyt kerran viikossa paikallisen yläkoulun välitunneilla juttelemassa nuorten kanssa. Eräällä kerralla yksi opettaja tuli ihmettelemään, miten monet pojat puhuvat koulussa seurakunnasta ja uskosta rohkeasti ja positiivisesti.
– Hän sanoi, että aikaisemmin pojat ovat ennemminkin hävenneet näitä asioita. Hänestä tässä oli selkeä ero siihen, mitä oli muutama vuosi sitten.
Lue myös aiheeseen liittyvät artikkelit:
Nuoret miehet uskovat naisia useammin – Mistä on kyse?
Apologiaa, ateismin kriisi ja Jordan Peterson
Piditkö artikkelista? Saat lisää mielenkiintoisia juttuja tilaamalla Uuden Tien verkkolehden tästä. Jaa artikkeli myös sosiaalisessa mediassa.
Tutustu myös visioomme alla olevan videon kautta: