Apologiaa, ateismin kriisi ja Jordan Peterson

Mikael Isoaholla on kosketusta nuorten miesten todellisuuteen pääkaupunkiseudulla sekä seurakunnan että työn puolesta. Koulutukseltaan hän on valtiotieteiden maisteri sosiologian alalta. Hän on toiminut kolmen ja puolen vuoden ajan Tatsi ry:ssä kehittämässä pitkään työelämän ulkopuolella oleville palveluita ja kohdannut syrjäytymisvaarassa olevia nuoria asiakastyössä. Vapaaehtoista miestyötä hän on tehnyt kansainvälisessä United Community Church (UCC) -seurakunnassa.

Isoaho ei ole havainnut erityistä herätystä nuorten miesten keskuudessa viime vuosina, mutta lisääntynyttä avoimuutta hengellisiä asioita kohtaan kylläkin.

– Yhtenäiskulttuurin jälkeinen jälkikristillinen tilanne on tuonut ennakkoluulottomuutta lisää. Jos vertaa aikaa, kun aloitin opintoni 12–13 vuotta sitten, tähän päivään, näkisin että ihmisten avoimuus keskustella elämänkatsomuksellisista, syvistä kysymyksistä on lisääntynyt.

Isoahon mukaan kristittyjen kesken uskon älyllinen pohdinta ja apologian harrastaminen ovat lisääntyneet viime vuosien aikana.

– Pohditaan ja prosessoidaan aika älyllisesti sitä, miksi kristinusko on ainutlaatuista ja miksi pitäisi olettaa, että se poikkeaa muista katsomuksista.

Apologiaan ja älyllisyyteen liittyvä lähestymistapa mielletään usein miehiä puhuttelevaksi tavaksi lähestyä kristillistä uskoa. Kuitenkin eräässä pääkaupunkiseurakunnassa koettiin yllätys, kun päätettiin järjestää ”olutta ja teologiaa” -ilta.

– Oli tosi yllättävää, että osallistujissa oli enemmän naisia.

”Tilausta evankeliumille on”

On arveltu, että kristinusko voisi houkuttaa myös niitä nuoria miehiä, jotka ovat kallellaan nationalismiin ja oikeistopopulismiin. Tällöin välttämättä kristinuskoa ei kannateta niinkään vahvan uskonnollisen vakaumuksen takia, vaan siksi että se liitetään kansallisiin arvoihin.

– Jonkin verran saattaa olla sitä, että kristinusko nähdään kulttuurisena voimana ja voimavarana. Ajatellaan, että kristinusko on kulttuuripilari, johon ei tarvitse välttämättä uskon tasolla liittyä. Tutkimusten mukaan oikeistolaisuudella ja arvokonservatismilla on nuorissa miehissä enemmän kannatusta.

Tutkimusten mukaan oikeistolaisuudella ja arvokonservatismilla on nuorissa miehissä enemmän kannatusta.

Entä löytävätkö syrjäytyneet tai sen vaarassa olevat nuoret miehet kristinuskon pariin? Mikael Isoaho kertoo nähneensä jonkin verran merkityksellisyyden ja elämänkatsomusten pohdintaa myös tässä viiteryhmässä.

– Uskon, että tilausta evankeliumille on. Mutta kuka kulkisi heidän rinnallaan, olisi heidän elämässään läsnä ja puhuisi Kristuksesta? Minulla ei ole tähän vastausta. Valitettavan vähän minulla on ollut mahdollisuutta työssäni ottaa esille omaa kristillistä uskoani.

Heikkoja signaaleja

Väitöskirjatutkija, Veritas Forum Finlandin koordinaattori ja Areiopagi-verkkolehden entinen päätoimittaja Miikka Niiranen kertoo havainneensa ”heikkoja signaaleja” nuorten miesten uskon lisääntymisestä. Näitä havaintoja hän on tehnyt paitsi mediaa seuraamalla myös henkilökohtaisten kontaktien kautta kristillisessä opiskelijatyössä.

– Mutta olisi hyvä, jos asiaa kysyttäisiin tutkimuksissa heiltä itseltään varmuuden saamiseksi, Niiranen toteaa.

Eräs oleellinen hahmo tässä ilmiössä on kanadalainen psykologi Jordan Peterson, jonka suosio nuorten miesten parissa on ollut viime vuosina hätkähdyttävä. Vaikka Peterson ei ole vielä ilmoittautunut tunnustavaksi kristityksi, hänen myönteinen suhtautumisensa kristinuskoon on vaikuttanut monen hänen seuraajansa maailmankatsomukseen.

– Esimerkiksi Yhdysvalloissa on paljon niitä, joita Peterson on sytyttänyt ja jotka ovat hakeutuneet hänen vaikutuksestaan kirkkoon, Niiranen kertoo.

Hänen mukaansa kristinuskon suosio nuorissa miehissä liittyy myös epäkorrektisti nationalismin kasvuun.

– Nekin nationalistit, jotka eivät ole kristittyjä, näkevät, että kristinuskon perintö on merkittävä länsimaisen yhteiskunnan kannalta. Jussi Halla-aho on tästä hyvä esimerkki. Kristittyjen haaste on seuloa tästä liikehdinnästä se, mikä sopii kristinuskoon ja se mikä ei sovi. Mutta farisealaiseen nenänvartta pitkin katsomiseen ja totaaliseen karttamiseen ei meitä kutsuta.

Ateismi on kriisissä

Toisaalta ateismi on Niirasen mukaan kriisissä. Vielä 10–20 vuotta sitten uusateistit, kuten Richard Dawkins ja Sam Harris, jotka saarnasivat uskonnon myrkyllisyydestä, vetosivat vahvasti nuoriin miehiin. Nyt uusateismilla ei mene hyvin.

– Esimerkiksi monia uusateisteja haastatellut juontaja Dave Rubin kertoi Petersonin vaikutuksesta alkaneensa arvostaa juutalaisia juuriaan enemmän eikä kykene enää sanomaan itseään ateistiksi.

– Monet julkiset ateistit ovat myöntäneet, että kristinuskon yhteiskunnallinen hedelmä on aika hyvä. Heitä ovat esimerkiksi kirjailija Douglas Murray ja näyttelijä John Rhys-Davies.

– Tuomas Enbuske on meillä esimerkki henkilöstä, joka on pyrkinyt elämään kaikkea muuta kuin kristillisesti, mutta joka haluaa nyt ateismista eroon.

Kristillinen usko, mitä kautta sitä tuodaankaan esille, on vaan niin paljon parempaa kuin mitä maailma voi tarjota.

Uusateismin lopulta myönteinen vaikutus oli se, että se sai kirkot ja kristilliset järjestöt aktivoitumaan apologian saralla. Uskon älyllinen haaste otetaan vakavasti, ja siihen tarjotaan usealla eri foorumeilla punnittuja ja kestäviä vastauksia.

– Jos apologialla havaitaan rooli nuorten miesten uskon kasvussa, tämä on rohkaisu kristityille: meidän vaivannäkömme ei ole mennyt hukkaan, vaan se on kantanut hedelmää. Apologia ei ole mikään pikku juttu. Kristillinen usko, mitä kautta sitä tuodaankaan esille, on vaan niin paljon parempaa kuin mitä maailma voi tarjota. Ei ole lainkaan ihme, että kun sitä tarjotaan, ihmiset ottavat sen vastaan.

Lue myös aiheeseen liittyvät artikkelit:

Nuoret miehet uskovat naisia useammin – Mistä on kyse?

”Seurakunnassamme saa olla äijänä mukana”

Piditkö artikkelista? Saat lisää mielenkiintoisia juttuja tilaamalla Uuden Tien verkkolehden tästä. Jaa artikkeli myös sosiaalisessa mediassa.

Tutustu myös visioomme alla olevan videon kautta: