Matemaatikko luottaa Jumalan lupauksiin

Tätä haastattelua edeltävänä lauantaina Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkija Simopekka Vänskä oli vaimonsa kanssa ulkoilemassa. Puhelin oli unohtunut kotiin. Sillä välin THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja ja tutkimusprofessori Mika Salminen oli yrittänyt tavoitella Vänskää.

– Ehkä oli ihan hyvä, että unohdin puhelimeni kotiin, Vänskä sanoo pilke silmäkulmassa mutta lisää, että ulkoilun jälkeen alkoikin sitten kova tohina. Koko viikonloppu meni töissä. Viikollakin kokoukset saattavat venyä iltamyöhään.

Koronakriisi tarkoittaa monien ihmisten kohdalla täyttä työvalmiutta läpi vuorokauden. Tässäkään ”onnen lahjat” eivät käy tasan: toisille koronapandemia on tarkoittanut työtaakan kohtuutonta lisääntymistä, toisille työttömyyttä.

Vänskän kiireet alkoivat viime vuonna hiihtolomaviikolla. Puolitoista kuukautta töitä tehtiin seitsemänä päivänä viikossa.

Mallintaminen on oiva apuväline

Simopekka Vänskä kuuluu tutkijaryhmään, joka mallintaa koronataudin leviämistä, viruksen aiheuttamaa tautitaakkaa ja rokottamisen vaikutuksia. Mallinnusryhmässä tehdään arvioita siitäkin, millaisella rytmillä maahantulijoita pitää testata tai määrätä karanteeniin.

Haastattelupäivänä matemaatikon työpäivään on kuulunut koronarokotusten alueellisen painottamisen laskemista ja lisärajoitustoimien tarpeen mallintamista.

– Simuloimme epidemian menneisyydestä nykyisyyteen laskennallisesti ja katsomme, miten se näyttää etenevän. Matemaattinen mallinnus auttaa näkemään vaihtoehtoisia epidemian kehityskulkuja nykytilanteesta eteenpäin, eli esimerkiksi sen, kasvaako vai tasoittuuko epidemia, jos kontaktit muuttuvat.

Ennen pääsiäistä tartuntaluvut olivat nousussa, ja mallinnusryhmän tehtävänä oli laskea, paljonko kontakteja täytyy vähentää, jotta tartuntojen määrän nousulta katkaistaan kärki. Hallitus käyttää laskelmia apunaan päätöksenteossa.

Vänskä painottaa, että eri ammattiryhmät tuovat omat näkökulmansa epidemian hoitoon. Viralliset päätökset perustuvat aina usean eri näkökulman huomioimiselle.

– Matemaatikkojen työ on vain yksi tapa katsoa ja ymmärtää epidemiatilannetta.

Suomen ainutlaatuinen väestötietojärjestelmä

Suomessa tartunnat merkitään tartuntatautirekisteriin, jota THL ylläpitää. Epidemian alkuvaiheessa THL lanseerasi koronatiedotussivuston ja lähetti kaikille sairaanhoitopiireille koronatietokyselyn. Kyselyjen perusteella THL kerää tietoa koronatilanteesta. Hoitoilmoitusrekistereihin syötetään ympäri Suomea tietoa esimerkiksi tehohoitopotilaista, ja nämä tiedot siirretään THL:lle. Väestötietojärjestelmästä tulevat myös tiedot kuolleiden määristä.

Suomen väestötietojärjestelmä on käytännöllinen, ja se on sosiaaliturva- ja henkilötunnuksien ansiota. Niiden ansiosta eri rekisterien tietoja voidaan myös yhdistellä.

Simopekka Vänskä muistuttaa, että sosiaaliturvatunnus ei ole käytössä kovinkaan monessa maassa. Pohjoismaat ovat olleet tässä edelläkävijöitä. Tutkijoille ja mallinnusryhmän jäsenille nämä rekisterit ovat edellytys työn onnistumiselle.

Ensi syksynä Suomi on auki

Työssään Simopekka Vänskä on tottunut epävarmuuteen, vaikka numeroihin sinänsä voikin luottaa.

– Kun kaiket päivät analysoidaan epävarmuutta, se on läsnä kaikessa. Työryhmässämme on itsestään selvää, että kaikki on epävarmaa. Olen sopeutuvainen ja kestän tällaista epävarmuutta. Päivittäisessä elämässä järjestys ja asioiden sopiminen ja varmistelu on minulle kuitenkin tärkeää.

Toivottomuutta Vänskä kieltää kokeneensa, vaikka ymmärtää, että moni ihminen kärsii siitä pandemian pitkittyessä. Osasta tuntuu, ettei tämä ikinä lopu. Etenkin lapsille ja nuorille yksikin vuosi erityksissä on valtavan pitkä aika. Vänskä painottaa, että toimintakyvyn säilymisen kannalta on elintärkeää säilyttää usko tulevaisuuteen.

Epäjumalaksi voi tulla monet hyödylliset ja rakkaatkin asiat, kuten vaimo tai työ. Jumalan lahjoja ei kuitenkaan pitäisi palvoa. Jumalan on saatava olla Jumala.

Vänskän mukaan Jumala on viime kädessä se, joka antaa toivon. Se kuitenkin edellyttää, että Jumala saa sen paikan ihmisen elämässä, joka hänelle kuuluu.

– Epäjumalaksi voi tulla monet hyödylliset ja rakkaatkin asiat, kuten vaimo tai työ. Jumalan lahjoja ei kuitenkaan pitäisi palvoa. Jumalan on saatava olla Jumala.

Vänskä uskoo, että ensi syksynä Suomi on jo auki. Ainakin mahdollisuudet siihen ovat paremmat.

– Pandemia on taittumassa, kiitos rokotusten. Emme tietenkään voi ennustaa tarkasti, milloin tämä on kokonaan ohi, ja toki se edellyttää, ettei tulisi enää pahoja uusia muunnosviruksia, joihin rokotukset eivät tepsi.

Huonotkin uutiset on kerrottava

Viime syksynä Simopekka Vänskä huomasi olevansa tutkijana ikävässä roolissa, koska ei voitu luvata nopeaa muutosta parempaan. Hän vertaakin tutkijoiden ja hänenkin tiiminsä tehtävää Vanhan testamentin profeettoihin.

– Aidot profeetat uskalsivat julistaa epämieluisaa sanomaa. Kun viime kesän jälkeen koronan tartuttavuusluvut olivat matalia, oli ikävää olla tuomassa huonoja uutisia. Tutkimusryhmämme havaintojen mukaan koronatartuntojen kasvu oli hidasta mutta vakaata. Tehtävämme oli kertoa, että tässä on mahdollisuus tartuntojen jyrkälle kasvulle.

Samalla Vänskä kertoo olleensa vaikuttunut paineen alla erittäin hyvin toimineesta tartunnanjäljityssysteemistä.

– Melko hyvin olemme pärjänneet koronapandemian torjunnassa, mutta paljon on vielä tehtävää.

Vertailun vuoksi Vänskä mainitsee, että jos Yhdysvaltojen koronakuolemat suhteutettaisiin Suomen väestömäärään, täällä olisi koronakuolemia jo noin yhdeksän tuhatta. Nyt meillä on niitä alle tuhat.

Vänskä toteaa, että terveydenhuollossa hoivataan sairastuneita ja estetään kuolemia lykkäämällä ne tuonnemmaksi. Jumala on kuitenkin luvannut omilleen enemmän.

– Raamattu lupaa, että Jeesus antaa meille ikuisen elämän. Siksi kristityn toivo säilyy kuolemankin edessä.