Vaihteeksi hyviä uutisia Lähi-idästä
Paavi Franciscus puhui väkijoukolle Irakin vierailunsa kolmantena päivänä 7. maaliskuuta Mosulin kaupungin raunioilla Pohjois-Irakissa. Franciscus on ensimmäinen paavi, joka on vieraillut Irakissa. Kuva: Lehtikuva / AFP
”Kristityillä on Egyptissä samat velvollisuudet ja oikeudet kuin muslimeilla”, linjasi joulukuussa egyptiläinen al-Azharin suurimaami Ahmed al-Tayyeb. Merkittävän muslimioppineen mukaan maassa ei ole enää sijaa perinteiselle islamilaiselle ajattelulle, jonka mukaan kristityt ovat toisen luokan kansalaisia.
Suurimaami al-Tayyebin lausunto oli jatkoa muille Egyptistä kuulluille kristillismyönteisille uutisille. Presidentti Abdel Fattah al-Sisin kaudella maassa on myönnetty vähintään kymmeniä lupia uusien kirkkojen rakentamiseen sekä rekisteröity lukuisia käytössä olleita epävirallisia kirkkorakennuksia. Myös kristittyihin kohdistunut väkivalta väheni Egyptissä vuonna 2020 edellisvuoteen verrattuna, kristittyjen uskonnonvapausloukkauksia tilastoiva Open Doors -järjestö raportoi.
Al-Azharin suurimaami on koko sunni-islamilaisen maailman korkeimpia uskonoppineita. Ollaanko Lähi-idän kristittyjen rukouksiin vihdoin vastaamassa?
Pettymysten arabikevät
Kristinuskon synnyinseutujen vähemmistöuskonnoille kymmenen vuoden takainen arabikevät merkitsi toiveiden viriämistä. Kansannousujen lopputulos oli kuitenkin pettymys.
Egyptissä kirkkoihin tehdyt terrori-iskut yleistyivät, ja Iranissa islamistinen hallinto kiristi otettaan seurakunnista. Syyriassa sisällissota ja islamistiryhmien terrori ajoivat kristittyjä massoittain maanpakoon.
Irakissa kirkkokansan massiivinen maastamuutto oli alkanut jo vuosituhannen alussa Saddam Husseinin hallinnon kukistumista seuranneen kaaoksen myötä ja on jatkunut siitä asti. Parinkymmenen vuoden aikana maan kristittyjen määrän on arvioitu vähentyneen 1,5 miljoonasta noin 200 000:een.
Kristittyjen arjessaan kokema vaino ja sen syyt ovat monilta osin ennallaan.
Nyt alueelta on kuitenkin kuultu myös myönteisiä viestejä. Egyptin lisäksi niitä on saatu esimerkiksi Syyriasta, jossa väkivalta kristittyjä kohtaan vähentyi vuonna 2020, sekä Irakista, jossa kristillinen joulu julistettiin viime vuonna yhdeksi maan virallisista kansallisista juhlapäivistä.
Positiivisena voi pitää myös paavi Franciscuksen toissaviikkoisen Irakin vierailun saamaa hyvää vastaanottoa niin irakilaismediassa kuin maan poliittisten ja islamilaisten johtajien parissa.
Vainon syyt ennallaan
Open Doors Finlandin toiminnanjohtaja Johanna Kultalahti iloitsee hyvistä uutisista, mutta toteaa, että Lähi-idän kristittyjen arjessaan kokema vaino ja sen syyt ovat monilta osin ennallaan.
– Irakissa tilanne oli välillä aavistuksen parempi muun muassa siksi, että äärijärjestö Isis saatiin ajettua pois monilta alueilta. Viime vuonna tilanne kuitenkin jälleen huonontui, kun kristittyjen kokema väkivalta nousi jyrkästi.
– Samoin Turkissa uskonnollinen nationalismi on nousussa ja kristittyihin kohdistuvaa väkivaltaa raportoitiin edellisvuotta enemmän.
Hyvien uutisten Egyptissäkin on nähtävissä keskenään ristiriitaisia trendejä: samalla, kun väkivaltaisuudet kristittyjä kohtaan vähenivät, heidän kokemansa yleinen painostus kasvoi.
– Kokonaistilanteen paraneminen alueella vaatii todella pitkäjänteistä työtä.
Herätys muovaa uskontokarttaa
Hyviä uskontouutisia Lähi-idästä on 2000-luvulla tarjonnut massiivinen hengellinen herätys.
Esimerkiksi sadan miljoonan asukkaan Egyptissä islamista kristinuskoon kääntyneitä on jo vähintään kaksi miljoonaa, kansainvälisessä Communio Messianica -verkostossa arvioidaan. Yhteiskristillinen verkosto kokoaa ja tukee kristityksi kääntyneitä ex-muslimeja eri puolilla maailmaa.
Toiseksi eniten muslimitaustaisia Jeesuksen seuraajia on Iranissa, jossa heitä on satojatuhansia, jopa yli miljoona. Monet kääntyneet kokoontuvat perinteisten seurakuntien ulkopuolisissa ryhmissä eivätkä siksi näy virallisissa uskontotilastoissa. Uskonnonvapauden näkökulmasta heidän tilanteensa on kaikista tukalin.
Digiloikka auttaa vähemmistöjä
Pandemia-aika on mullistanut elämän myös Lähi-idässä. Sairastuneita on paljon, ja talousvaikutukset ovat iskeneet voimakkaimmin jo valmiiksi köyhiin väestönosiin. Monissa tapauksissa niihin lukeutuvat uskonnollisten vähemmistöjen jäsenet.
Kokoontumisrajoitusten vuoksi myös Lähi-idän seurakunnat ovat siirtäneet jumalanpalveluksiaan sosiaalisen median alustoille, Communio Messianica -verkoston hallitukseen kuuluva suomalainen Aaron Ibrahim kertoo.
Arabiankielistä kristillistä Al Hayat -kanavaa johtava Ibrahim uskoo, että pandemia merkitsee pysyvää digiloikkaa myös Lähi-idän kirkkojen elämässä. Sillä puolestaan voi olla pysyvä positiivinen vaikutus. Netti poistaa maantieteelliset etäisyydet ja mahdollistaa pientenkin alakulttuurien kukoistuksen.
Piditkö artikkelista? Saat lisää mielenkiintoisia juttuja tilaamalla Uuden Tien verkkolehden tästä. Jaa artikkeli myös sosiaalisessa mediassa.
Katso myös alla olevalta videolta, miksi psykoterapeutti, kirjailija Saara Kinnunen lukee Uutta Tietä.