Filosofi ja fyysikko keskustelivat ihmeistä Veritas Forumissa
Filosofian yliopistonlehtori Markus Lammenranta ja fysiikan dosentti Vesa Palonen keskustelivat. Helsingin yliopistossa järjestetyssä Veritas Forumissa 20. marraskuuta siitä, onko ihmeisiin uskominen järkevää. Yleisöä oli paikalla noin kolmekymmentä henkeä.
− Vain teistin on järkevää uskoa ihmeisiin, sanoi filosofian yliopistonlehtori Markus Lammenranta (kuvassa oikealla) Helsingin Veritas Forumissa 20.11. Hänen kanssaan keskusteli fysiikan dosentti Vesa Palonen. KUVA: KAROLIINA RAUHIO-POKKA
Filosofian yliopistonlehtori Markus Lammenranta ja fysiikan dosentti Vesa Palonen keskustelivat. Helsingin yliopistossa järjestetyssä Veritas Forumissa 20. marraskuuta siitä, onko ihmeisiin uskominen järkevää. Yleisöä oli paikalla noin kolmekymmentä henkeä.
tästä on kyse
- Veritas Forumit ovat akateemisia väittely- ja keskustelutilaisuuksia, joita järjestetään yliopistoissa. Keskusteluaiheet nousevat aikamme polttavista kysymyksistä, joita tarkastellaan erilaisten maailmankatsomusten näkökulmasta.
- Veritas Forumeita on järjestetty vuodesta 1992 ja Suomessa vuodesta 2012 lähtien.
- Suomessa tilaisuuksia järjestää Opiskelija- ja Koululaislähetys eli OPKO.
- Tietoa tulevista tilaisuuksista löydät osoitteessa: veritasforum.fi
Perinteisesti ihme määritellään luonnonlakien vastaiseksi, epätavalliseksi ja Jumalan aiheuttamaksi tapahtumaksi. Onko ihmeisiin uskominen järkevää tai perusteltua?
– Jos mietitään vaikkapa Jeesuksen veden päällä kävelemistä, meillä on vahva todistusaineisto sen puolesta, että ihminen uppoaa astuessaan veteen. Jotta Jeesuksen veden päällä kävelemiseen voisi uskoa, sen puolesta pitäisi olla painavat perusteet, Markus Lammenranta sanoi.
Lammenrannan mukaan Jeesuksen tekemät ihmeet lepäävät evankelistojen todistuksen varassa. Silloin kysymys kuuluu, ovatko he luotettavia todistajia.
– Evankelistojen todistus perustuu usein toisen käden tietoon. Heidän riippumattomuutensa voidaan myös kyseenalaistaa sillä perusteella, että heillä oli uskonnollinen missio, Lammenranta arvioi.
Tärkeämpää, kuin evankelistojen todistusvoima, on kuitenkin Lammenrannan mukaan ihmisen maailmankatsomus.
– Vain teistin [Jumalaan uskovan] on järkevää uskoa ihmeisiin. Jos Jumala on olemassa, on täysin järkevää uskoa, että hän vaikuttaa maailman kulkuun. Silloin kysymys on oikeastaan siitä, onko Jumalaan uskominen järkevää.
Miksi edes kristityt eivät usko ihmeisiin?
Vesa Palonen lähestyi kysymystä ihmeistä todennäköisyyslaskennan näkökulmasta.
– Epätavallisen tapahtuman todennäköisyys pienenee sitä mukaa, mitä enemmän meillä on todisteita tavallisista tapahtumista. Jos meillä on vaikkapa miljoona todistusta tavanomaisista tapahtumista, siitä ei voi kuitenkaan päätellä, että niin tapahtuisi aina.
Mutta entä silloin, kun on kysymys sellaisesta yksittäistapauksesta kuin vaikkapa Jeesuksen ylösnousemus? Sehän on luonnonlakien näkökulmasta mahdotonta.
– Riippuu siitä, mitä luonnonlaeilla tarkoitetaan. Ovatko ne konkreettisesti olemassa olevia vai meidän luomiamme yleistyksiä?
Palosen mukaan ainakin teistin on järkevää uskoa ihmeisiin. Herääkin kysymys, miksi jotkut kristityt eivät niihin usko.
– Ehkä he eivät usko Jumalaan ja hänen kykyynsä vaikuttaa maailmaan. Ulkopuolinen paine voi myös saada kristityt muuttamaan uskomuksiaan, Palonen pohti.
Markus Lammenrannan mukaan ihmeet kieltävät kristityt yrittävät todennäköisesti tehdä itsestään uskottavampia olemalla ”tieteellisiä”.
– Tiedehän ei oikeasti ota kantaa ihmeisiin tai yliluonnolliseen vaan niin tekee naturalismi. Nämä kaksi usein sekoitetaan toisiinsa, Lammenranta huomautti.
Naturalismilla tarkoitetaan ajattelutapaa, jossa ajatellaan, että vain tieteellisesti mitattavissa olevat asiat ovat olemassa.
Kommentti: Kiinnostavatko elämän suuret kysymykset opiskelijoita?
Veritas Forumin tavoitteena on tarjota opiskelijoille tilaisuus, jossa he voivat pohtia elämän suuria kysymyksiä. Tavoite on mielestäni hyvä, mutta toteutuuko se, jos opiskelijat eivät käy näissä tilaisuuksissa? Helsingin Veritas Forumissa sali oli tuskissaan puolillaan.
Veritas Forum -koordinaattori Miikka Niiranen kertoo, että yleisömäärät vaihtelevat suuresti tilaisuudesta riippuen, mutta tyypillisesti osallistujia on viitisenkymmentä, joista suurin osa on kristittyjä. Nimekkäät puhujat ja päivänpolttavat aiheet ovat yleisömagneetteja, jotka houkuttelevat paikalle myös ei-kristittyjä. Kiinnostaako yleisöä silloin enemmän nimi kuin halu miettiä syntyjä syviä?
Oma kokemukseni on se, ettei aikamme tue syvällistä, maailmankatsomuksellista pohdintaa. Vaikeat kysymykset mieluummin väistetään ja jätetään odottamaan parempaa aikaa kuten vaikkapa eläkeikää. Myös naturalistisen maailmankuvan omaksuminen on saanut monet päättelemään, että elämää suurempien kysymysten pohtiminen on turhaa ja jopa ahdistavaa.
Samaan aikaan on kuitenkin selvää, että opiskelijat miettivät elämän suuria kysymyksiä, mutta nämä kysymykset eivät ole välttämättä selkeän uskonnollisia. Moni pohtii identiteettiään ja kantaa huolta ympäristöstä. Ihmeet eivät ole silloin päällimmäisenä mielessä. Usko ihmeisiin seuraa yleensä jumalauskoa. Jos ihminen on ateisti tai agnostikko, lähemmäksi maalia osuisi ehkä kysymys, onko Jumalaan uskominen järkevää.
Katso alla olevasta videosta, mihin kristillistä mediaa tarvitaan!
Tilaa Uusi Tie joulun kampanjahintaan tästä.
