Auvisen, Kantolan ja Inkisen tukijoiden äänet ratkaisevat arkkipiispanvaalin toisen kierroksen

Piispanvaaliehdokkaista Ville Auvinen aikoo äänestää toisella kierroksella Tapio Luomaa, Heli Inkinen puolestaan Björn Vikströmiä.

Tapio Luoma ja Björn Vikström osallistuivat arkkipiispanvaalipaneeliin Sanomatalossa 1. helmikuuta. Kuva: Kirkon kuvapankki/ Markku Pihlaja

Tapio Luoma ja Björn Vikström osallistuivat arkkipiispanvaalipaneeliin Sanomatalossa 1. helmikuuta. Kuva: Kirkon kuvapankki/ Markku Pihlaja

 

Arkkipiispanvaalin toinen kierros käydään 1. maaliskuuta. Ensimmäiseltä kierrokselta jatkoon pääsivät Espoon hiippakunnan piispa Tapio Luoma ja Porvoon hiippakunnan piispa Björn Vikström. Luoma sai äänistä 38 prosenttia eli 259 ääntä ja Vikström 26 prosenttia eli 179 ääntä.

Vikström lähtee haastajan asemasta toiselle kierrokselle, mutta äänestyksestä on arvioitu tulevan tiukka. Lopputuloksen ratkaisee erityisesti se, miten kolmen pudonneen ehdokkaan saamat 36 prosenttia äänistä jakautuvat. Tuloksiin voi vaikuttaa myös se, äänestävätkö tällä kertaa ensimmäisellä kierroksella äänestämättä jättäneet. Heitä oli yhteensä 120.

Auvinen äänestää Luomaa, Inkinen Vikströmiä

Kotimaa sijoittaa analyysissään (9.2.) Ilkka Kantolan näkemyksissään Björn Vikströmin ja Tapio Luoman välimaastoon, eli Kantolan äänestäjien toimintaa toisella kierroksella on haastavaa arvioida. Sitä vastoin Heli Inkisen kannattajien ennakoidaan siirtyvän tukemaan Vikströmiä. Inkinen on myös itse ilmoittanut antavansa äänensä Vikströmille. Inkinen ja Vikström ovat yhtä mieltä muun muassa siitä, että kirkon pitäisi vihkiä avioliittoon samaa sukupuolta olevia pareja.

Ville Auvisen kannattajien oletetaan analyysissä siirtyvän kannattamaan Luomaa, jota pidetään ehdokkaista konservatiivisempana. Osalle Auvisen tukijoista Luoman äänestäminen voi olla kuitenkin kivulias kompromissi, Kotimaa arvioi.

Ville Auvinen ei itse ensin asettunut kummankaan jäljellä olevan ehdokkaan puolelle, mutta 9.2. hän kirjoitti Facebook-sivullaan seuraavaa: ”Arkkipiispanvaalin toinen kierros on 1.3. Silloin ratkeaa, kuka on kirkkomme arkkipiispa seuraavat noin 10 vuotta. Asia on tärkeä. Siksi on myös tärkeää äänestää. Harkinnan ja useiden keskustelujen jälkeen olen itse päättänyt äänestää toisella kierroksella Tapio Luomaa.”

Auvinen kertoo Uudelle Tielle päätyneensä tähän lopputulokseen monien ihmisten kehotuksen tai rohkaisun vuoksi.

– Ajattelin, että ihmiset, jotka ottivat yhteyttä, tuntevat ehdokkaat paremmin kuin itse tunnen. Luotan heidän arvostelukykyynsä.

Auviselle päätöksessä kaksi tärkeää kysymystä olivat myös näkemys avioliitosta ja miten ehdokkaat antavat tilaa herätyskristityille tai konservatiiveille kirkossa.

– Olin epäileväinen sen suhteen, kumpi olisi tästä näkökulmasta parempi ehdokas. Keskustelujen tuloksena ajattelin, että Luoma voisi olla.

Vaalit väylä käydä sivistynyttä keskustelua

Arveleeko Ville Auvinen, että osa hänen äänestäjistään saattaa jättää äänestämättä toisella kierroksella?

– Varmaankin jotkut jättävät. On myös vaikea uskoa, että Vikströmin taakse menisi merkittävästi äänestäjiäni. Äänestämättä jättäminen saattaa tapahtua myös Inkisen ja Kantolan äänestäjien kohdalla.

Osalle oli tärkeää saada arkkipiispaksi nainen, ja Kantolalla taas saattoi olla puoluetovereita, joilla ei ole intohimoa äänestää toisella kierroksella. Mutta nämä ovat veikkauksia, hän toteaa.

Auvinen joka tapauksessa uskoo, että äänestysprosentti jää pienemmäksi kuin ensimmäisellä kierroksella.
Hänelle vaaleihin osallistumisen tärkeä anti oli se, että ne tarjosivat väylän sivistyneissä keskusteluissa tuoda esiin oma näkökulma. Auvista myös rohkaisi suuri joukko, joka ilmaisi hänelle tukensa ja kertoi rukoilevansa hänen työnsä puolesta.

– Jos ajattelee esimerkiksi arkkipiispaksi-Facebook-sivujeni tykkäyksiä, niitä on lähes 1800. Vaikka äänestäjäjoukko jäi pienemmäksi, tukijoita oli yli kirkkokuntarajojen, ei pelkästään herätysliikkeistä. Vaali kertoi sen, että se joukko kirkossa on yhä merkittävä, joka ajattelee kirkon asioista samoin kuin minä.

Etukäteen Auvinen pelkäsi, mitä vaali ”toisi niskaan”, mutta prosessi oli positiivinen. Tärkein syy ehdolle asettumiseen oli sen esiin tuominen, että konservatiiveja on edelleen ja he haluavat vaikuttaa kirkossa.

– Jos en olisi lähtenyt mukaan, olisi voitu tulkita, että meikäläisiä on niin vähän, ettei saada ehdokasta tai ettei meitä kiinnosta kirkon asiat.