Evankelistan testamentti

Kun Kansanlähetyksen tunnetuin pitkäaikainen evankelista Matti Kari kuoli,
monet meistä menettivät pitkäaikaisen ystävän. Kansanlähetys puolestaan menetti yhden uskollisimmista evankelioimistyön korostajistaan. Koko pitkän uskonelämänsä ajan Matti Kari painotti, että eavnkeliumi tulee jakaa henkilökohtaisesti kaikille ihmisille. Itse hän sai auttaa lukuisia ihmisiä uskonelämän alkuun. Kansallisten evankelistapäivien viimeaikaisena pääjärjestäjänä hän myös innosti satoja muita evankelistoja työhön.

Hänen hengellisessä testamentissaan näkyvät viidesläisyyden pääarvot. Kaiken keskuksessa oli Jeesuksen kuolema ristillä syntiemme sovitukseksi. Tämä oli evankelistan pääsanoma. Tästä hän itse kertoi muille ihmisille aivan elämänsä viimeisiin päiviin saakka. Jeesukseen saa ja tulee jokaisen uskoa henkilökohtaisesti. Jeesus tulee ottaa vastaan oman henkilökohtaisena Vapahtajana. Melkein jokaisessa pidemmässä keskustelussa Matin kanssa tämä tuli uudestaan esille. Hän halusi rohkaista kaikkia työtovereitaan julistamaan ja kirjoittamaan Jeesuksesta ja kehottamaan ihmisiä uskomaan häneen.

Matti Karilla tämä korostus nousi selkeästi omakohtaisesta uskosta. Henkilökohtainen vakaumus ja elämä olivat linjassa hänen julistuksensa kanssa. Hän eli itse siitä, mitä hän julisti muille. Jotta viidesläisyydellä olisi tulevaisuutta, sen tulisi löytää uudelleen tämä evankelioimisen korostus. Ihmisten voittaminen Kristukselle, henkilökohtaisen uskonelämän korostaminen, on aina ollut ja tulee aina olemaan viidesläisyyden sydänääniä.

Matti Kari korosti myös aina uskovien yhteyttä yli rajojen. Itse koko hengellisen elämäntyönsä Kansanlähetyksessä tehneenä hänellä oli lukemattomia ystäviä muissa uskonsuunnissa. Hän arvosti ja kehui mielellään myös muiden tunnustuskuntien työtä. Yksi syy tähän oli se, että hän näki selkeästi sen, miten Jumala on uskonut eri ihmisille erilaisia armolahjoja. Tämä oli aina yksi hänen mielikorostuksistaan. Jokaisen tulisi löytää oma armolahjansa ja paikkansa palvella sen mukaisesti.

Rukous oli myös Matille tärkeää. Hän oli aikoinaan Ryttylässä pidettävän rukouskonferenssin pääjärjestäjä. Hän sai koko uskonelämänsä aikana rukoilla myös henkilökohtaisesti muiden puolesta ja toimia lukemattomien ihmisten sielunhoitajana. Matti Kari, joka kenties enemmän kuin kukaan muu Kansanlähetyksessä korosti esirukousta sairaiden ja kärsivien puolesta, kuoli itse sairauden murtamana. Viimeinen puhelinkeskustelumme jäi pysyvästi mieleen. Siinä lääkäriltä huonoja uutisia kuullut mies totesi, että mielellään eläisi vielä pitkään mutta, ”kaikki otetaan vastaan, mitä Jumala on säätänyt”.

Nöyrästi Jumalan käsiin jättäytyvä usko saattoi evankelistan rajan yli. Hän on nyt kotona, elämäntyö suoritettuna. Matti Karin positiivinen hengellinen testamentti jää kuitenkin vaikuttamaan Kansanlähetyksessä ja puhuttelemaan meitä kaikkia.