Luonnonsuojelun suuret kysymykset

Kevään mittaan media alkaa pyörittää juttuja punkeista, sinilevästä ja muista luonnon vaaroista. Onko luonto nykyään vaarallisempi kuin ennen vai tuoko media sitä vain enemmän esille?

-Iltapäivälehdistöön liittyy tällainen kulttuuri, että levitellään lööppejä. Joitain muutoksia on toki tapahtunut. Ilmaston lämmetessä esimerkiksi punkki on levinnyt pohjoisemmaksi. Jutuissa on siis tietty reaalinen pohja, mutta kokonaisuutena en näkisi luontoa niin vaarallisena, kuin millaisen kuvan lööpit antavat, teologian tohtori Panu Pihkala vastaa.

Pihkala toimii kristillisen luonnonsuojeluyhdistyksen A Rochan puheenjohtajana.

– Luulen, että tämä on enimmäkseen osoitus ihmisen erkanemisesta luonnosta. Luin joskus jutun, että hätäkeskukseen oli soitettu: ”tuossa pihassa on orava, ja se vain tuijottaa minua!” Tällaiset asiat pelottavat ihmisiä, kun ei ole enää tuntumaa luontoon, Helsingin yliopiston riistanhoitotieteen dosentti Lennart Saari kommentoi.

Myös Saari on mukana A Rochan toiminnassa, ja hän on yksi Suomen osaston perustajista ja ensimmäinen puheenjohtaja.

Suomalaisten suhde luontoon on muuttunut kaupungistumisen myötä. Pihkalan mukaan suomalaisilla on kuitenkin suhteellisen hyvä tilanne verrattuna joihinkin maihin, koska meillä on edelleen paljon esimerkiksi kalastusta, sienestystä ja marjastusta.

Miksi luonnosta
ei saisi erkaantua?

Peruslähtökohdiltaan ihminen on osa luontoa. Hänet revitän irti juuristaan, jos kosketus luontoon katoaa. Ihminen
sai käskyn viljellä ja varjella maata. Vaikka käskyn toteuttaminen on syntiinlankeemuksen jälkeen hankaloitunut, sitä ei ole peruttu.

– Luonnosta erkaantumisella on monia haitallisia seurauksia lähtien ruumiillisesta terveydestä, mutta sillä on vaikutusta myös henkiseen hyvinvointiin. Hiljalleen olemme saaneet myös tieteellisiä tutkimuksia, että ihmisen on hyvä olla yhteydessä luontoon ja ympäristöön, Pihkala kertoo.

Jumala puhuu ihmiselle kahdella tavalla, yleisen ja erityisen ilmoituksen kautta. Luonto on kaikkien nähtäväksi annettu yleinen ilmoitus Jumalan luomistyöstä. Todella yleinen kokemus on, että luonto todistaa Jumalan suuruudesta: ihminen usein tuntee itsensä sen mrinnalla hyvin pieneksi ja rajalliseksi.

– Sanon aina, että kun katsoo vain luomakuntaa hiemankin pidempään, niin tajuaa, että Jumala on olemassa. Mitä paremmin ymmärrän luontoa, sitä paremmin ymmärrän Jumalaa, ja mitä paremmin ymmärrän Jumalaa, sitä paremmin ymmärrän luontoa. Se on myönteinen spiraali, Saari selittää.

Saaren mukaan ainakin Britanniassa on todettu, että evoluutio on suurin syy, miksi varsinkaan nuoret eivät usko Jumalaan. Evoluutio on tehnyt Jumalan tarpeettomaksi.

Toinen ääripää on se, että luonnosta tulee palvonnan kohde.

– Kristitylle luomakunnan tulisi olla syy palvoa Jumalaa, ei itse palvottava asia, Saari painottaa.

Onko ihminen aiheuttanut
ilmastonmuutoksen?

– Nykyään luonnontieteilijöiden keskuudessa vallitsee suuren enemmistön yksimielisyys siitä, että ihmisen toiminta vaikuttaa ilmastoon. Muitakin ilmiöitä saattaa olla samaan aikaan, mutta teollistuminen vaikuttaa luontoon, ja sitä kautta ne ovat ihmisen aikaansaamia, Pihkala toteaa.

Ilmastotutkijat ovat jo pitkään varotelleet, että tavallista voimakkaammat sääilmiöt ja yleinen epävakaus

lisääntyvät. Osa ilmiöistä, joita tapahtuu, kuuluu luonnon normaaliin kiertokulkuun. Esimerkiksi maanjäristyksiä tapahtuu tilastollisesti tietyin väliajoin, eivätkä ne riipu mitenkään ihmisen toiminnasta.

– Vaikka selviä muutoksia on havaittavissa, ilmastonmuutos on samaa luokkaa kuin evoluutioteoria: sen kiistäminen on tieteen vastaista. Jos jotakin asiaa ei saa kritisoida, sitä pitäisi katsoa vähän tarkemmin, Saari huomauttaa.

Saari sanoo, että norjalaisen fysiikan professorin Peder A. Tyvandin mukaan on olemassa ainakin kolme tieteen alaa, joissa tutkimustulokset ovat jo valmiina ennen tutkimuksen aloittamista: ilmastonmuutos, evoluutio ja naistutkimus. Hän myös huomauttaa, että etenkin ilmastonmuutostutkimuksissa tulee bisnes mukaan, jolloin tuloksilla ei välttämättä ole enää mitään tekemistä totuuden kanssa.

– Tosiasia on joka tapauksessa, että ilmasto on lämmennyt viime vuosikymmeninä, mutta kysymys koskee nimenomaan sitä, onko hiilidioksidi tämän aiheuttaja vai ei, Saari sanoo.

Hän kuitenkin muistuttaa, että vaikka ilmastonmuutos ei olisikaan ihmisen aiheuttama, niin meidän tulee elää kuin se olisi. Luonnonvaroja tulee säästää, koska ne ovat rajalliset. Jos koko maapallo eläisi suomalaisten elämäntapojen
mukaan, tarvittaisiin 4,6 maapalloa tuottamaan tarvittavat resurssit.

– Ei tarvitse olla Einstein tajutakseen, että tämä yhtälö ei pelaa.

Mitä Raamattu
sanoo luonnosta?

– Ensinnäkin se on Jumalan luoma, ja Jumala teki sen hyväksi. Raamatusta välittyvä vastuullisuuden ja välittämisen kulttuuri soveltuu myös luontokappaleisiin, sekä eläimiin että muuhun ekosysteemiin, Pihkala tiivistää asian.

Sekä Pihkala että Saari sanovat, että Raamatusta tulee ilmi, että myös luonto on osallinen lopunajallisesta pelastuksesta. Johannes 3:16 sanoo, että ”sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut”. Luemme sen tarkoittavan usein pelkkää ihmiskuntaa, mutta todellisuudessa siinä puhutaan koko maailmasta.

– Tarkkoihin spekulaatioihin siitä, pääsevätkö eläimet taivaaseen, ei mennä. Päälinja on kuitenkin se, että luonto on myös osallinen pelastuksesta, Pihkala lisää.

– Uskon, että Jumala on äärimmäisen kiinnostunut luomakuntansa tilasta. Luonnonsuojelijoilla on käsitys, että taistelun me voimme voittaa, mutta emme sotaa. Kristityt taas ajattelevat, että taistelu voidaan hävitä, mutta sota on voitettu jo 2000 vuotta sitten. Myös luonto tulee kärsimään, ellei Jeesus tule ja pistä asiat kuntoon, Saari toteaa.

Naturalististen luonnontieteilijöiden kanta on, että olemme tulleet tänne sattumalta. Naturalismista käsin ei ole mitään ideologista perusteita sille, miksi luontoa pitäisi suojella.

– Ellei luomakunnalla ole tarkoitusta, ei sen suojelemisellekaan ole peruteita. Kristityille perusteena on Jumalan käsky. Jokaisella eliöllä on itseisarvo, koska ne ovat Jumalan luomia.

– Richard Dawkins on sanonut, että vaikka luonto näyttää suunnitellulta meidän pitää muistaa, ettei se ole sitä, vaan se on kehittynyt. Minä sanon, että luonto näyttää suunnitellulta, koska on suunniteltu, Saari naurahtaa.

Seurakunnissa usein aloitetaan julistus lunastuksesta. Saaren mielestä pitäisi aloittaa luomisesta, koska nykyään ihmiset ajautuvat koko ajan kauemmas kristillisyydestä.

– Nykyään julistetaan, niin kuin julistettaisiin juutalaisille. Kun Paavali julisti kreikkalaisille, hän lähti Luoja- Jumala käsitteestä.

Mitä minä voin tehdä?

– Vaikuttaa siltä, että tietty monimuotoisuus on uhattuna. Joka tapauksessa tullaan näkemään merkittäviä muutoksia. Vielä on mahdollisuus vaikuttaa nopeilla ja päättäväisillä toimilla siihen, että ne eivät olisi niin suuria, Panu Pihkala sanoo.

Iso haaste on siinä, että maailman talous kaikkialla pyrkii tinkimään ympäristöpuolesta.

– Se on suuri uhkakuva tässä tilanteessa. Ymmärrettävästi ihmiset haluavat esimerkiksi työpaikkoja, mutta sitten joudutaan kysymään, onko se hinta liian korkea. Talvivaara on tästä pelottava esimerkki.

Ihmiset ovat usein halukkaita suojelemaan jonkun toisen lähiympäristöä, mutta heidän omiin elämäntapoihinsa
ei saisi puuttua. Myös tässä asiassa kristityn tehtävä olisi siirtyä katumuksen kautta parannuksen tekoon.

– Meillä on se etuoikeus, että kävi miten kävi, Jumalan käsissä ollaan, Pihkala toteaa.

Saari muistuttaa, että tuhlaajapoikavertaus sopii myös luontoteemaan. Aina on mahdollista aloittaa alusta. Kun me lähestymme Jumalaa, hän tulee meitä vastaan.

– Minulta on kysytty joskus, että mistä pitäisi aloittaa tässä luontohommassa. Vastaus on, että hanki luontosuhde. Ole jollain tavalla tekemisissä luonnon kanssa. Se voi olla hyvin pientäkin. Jos et arvosta jotain, et tunne tarvetta suojella sitä.

 

Saavatko uskonnot puuttua
ympäristöasioihin?

Paavi Franciscus julkaisi kesäkuussa katolisen kiertokirjeen, ensyklikan,
jossa hän ottaa kantaa ilmastonmuutoksen estämisen ja luonnonsuojelun
puolesta. Hiiliteollisuus, sekä amerikkalaiset republikaanipoliitikot
ovat arvostelleet voimakkaasti paavin kannanottoa.

”Mielestäni uskonnon tehtävä on tehdä meistä parempia ihmisiä,
eikä niinkään yrittää puuttua poliittisiin asioihin”, Yhdysvaltain presidentiksi
pyrkivä republikaaniehdokas Jeb Bush sanoi puhuessaan New
Hampshiressa.